Lorun kanssa mätsäreissä

Lorun kanssa mätsäreissä

Moi! Kuukauden suosikit postauksessa pyydettiin mätsäreistä omaa postausta ja niin olin ennen sitä ajatellut tehdä sen! Nyt on siis mätsäri postauksen vuoro!

Tarkennukseksi niille ketkä eivät tiedä mikä on mätsäri: Mätsäri on lempinimi sanasta match show, joka on tavallaan koirien missi kisat. Eli luokat ovat koon ja iän mukaan. Mätsäreissä voi olla siis ihan minkä rotuinen koira, vaikka sekarotuinenkin. Mätsäreissä on aluksi parit ja niistä tuomari valitsee toisen on 1 (punainen) ja toisen 2 (sininen), kun kaikki on käyneet pareittain kehässä on sinisten saaneidenvuoro mennä kehään ja niistä valitaan parhaimmat ja parhain sinisistä menee best in show kehään jossa valitaan näyttelyn paras. Sama tapahtuu punaisilla. Best in show kehässä siis valitaan koko mätsäreiden paras koira. Jos ette ymmärtäneet ja jäi epäselväksi kannattaa lukea lisää täältä! tai täältä! 

Olemme käyneet Lorun kanssa kahdet mätsärit. Ensimmäiset niistä olivat 30.4 yhden luokan järjestämät ja toiset 5.5 suomen pelastuskoira ry:n järjestämät. Mätsäreissä meidän piti osata ravata ja seisoa. Niitä harjoiteltiin lähes joka ilta ennen ensimmäisiä mätsäreitä!

Sinä päivänä, kun oli meidän ensimmäiset mätsärit minua ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan. Kokemusta oli tarkoitus lähteä hakemaan! Kävelimme sen koulun pihalle, se matka oli ihan toivoton Loru veti, veti ja veti. Se ei koskaan ollut tehnyt samaa. Se jatkoi vetämistä vielä paikan päällä eikä keskittynyt ollenkaan minuun sähelsi omiaan. Luulen että syynä oli se, kun äiti ja iskä eivät olleet näkyvillä/lähettyvillä. Vähän ennen meidän kehää Loru alkoi jo keskittymään ja kuuntelemaan minua eikä säheltänyt omiaan. Pieniä koiria oli vain 3 joten arviointi oli hiukan eri. Kaikki olivat samaan aikaan ja niistä paras meni suoraan Best in show:hun. Aluksi Loru ravasi ihan mukavasti ympyrällä, kun oli yksin juoksun vuoro Loru hyppelehti eikä ravannut kunnolla ja yhdessä vaiheessa minulta tippui namikin. Loru antoi avoimesti katsoa hampaat ja kopeloida itseään. Loppujen lopuksi olimme toisia kolmansista ja tuomari sanoi, että Loru meni hyvin nuoreksi koiraksi. Palkinnoksi saatiin luita.

Tässä kuvia ensimmäisistä mätsäreistä! Kaikki kuvat: Alina Tervonen

Tässä hyvä katsekontakti

Tässä tyytyväinen koira ja koiran "omistaja"!

Sitten oli vuorossa toiset mätsärit. Silloinkaan ei jännittänyt eikä Loru hössöttänyt juuri lainkaan. Harjoittelussa Loru meni hyvin. Liikkui ravissa ja kuunteli minua. Toki äiti oli sen verran lähellä, että Loru huomasi sen. Pieniä koiria oli ilmoittautunut 16.

     Kun kehä alkoi kaikki koirat tulivat kehään ja sen jälkeen juoksimme neljä kerrallaan kierroksen ympäri. Olimme Lorun kanssa ensimmäisiä. Meidän parina oli sellainen pieni hieno koira.

      Loru ravasi mielestäni hyvin ja antoi katsoa hampaat yritti jopa hypätä tuomarin syliin, yksin menoon olin todella tyytyväinen. Kun parini oli esitetty juoksimme vielä yhdessä ja sen jälkeen sain sinisen ja se toinen punaisen nauhan. Kaikkien esityksien jälkeen oli sinisten vuoro mennä kehään siinä meitä oli seitsemän ja neljä palkittiin. Juoksimme aluksi ympäri kehää ja sen jälkeen valittiin jatkoon pääsevät. Kun tuomari oli meidän kohdalla ja sanoi että pääsemme jatkoon olin onnessaan. Seuraava ravi pätkä ei mennyt niin hyvin ja pääsimme neljänsiksi. Loruun ei voi muuta olla, kun tyytyväinen <3! Sen jälkeen lähdimme kotiin.

Pahoittelut tuo teksti on hyvin tökkivää!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Laitan vielä kuvia! Kuvat: Alina Tervonen

Tässä yksi lempikuva



Tässä Loru seisoo

Loru palkintoineen meidän pihalla!

Mitäs piditte? Pitkästä aikaan koira postausta! Koira aiheisia olisi tulossa lisää, kunhan keksin sopivia aiheita. Toki työkin saatte ehdotella! Kertokaas kommenteissa mitä piditte ja muistakaahan, että kuukauden kommentti voi olla Juuri sinun kommenttisi! Ensi postaukseen...Moikkaa!