Unikaverivaras

Unikaverivaras

Moi! Tänään postaus on meidän koirasta Lorusta ja tarkoituksena olisi kertoa muutama tarina Lorusta. Tämä on vähän erillaisempi postaus, kuin muut postaukset, joten toivottavasti pidätte!

Loru varkaissa

Tämä tarina tapahtui Lorun ensimmäisellä viikolla meillä ollessaan, eli ihan pentuna.

Kun Loru oli pentu nukuimme äidin ja Alinan kanssa alakerrassa Lorun seurana ja minä nukuin lattialla patjalla. Minulla oli unikaveri ja se oli tyynylläni. Loru oli keskellä yötä ottanut unikaverini ja laittanut sen omalle pedille ja sitten Loru tuli minun tyynylle nukkumaan sen unikaverin sijasta. No sitten äiti heräsi ja katsoi missä Loru on, hän luuli että se oli omassa, pedissä, vaikka se oli se minun unikaverini. Sitten hän hoksasi, että Loru olikin minun tyynylläni ja kantanut sen unikaverin omalle pedille. Tämä on oikeasti aika huvittava, juttu vielä kun Loru oli noin nuori. Pieni fiksu koira <3!

Loru karkuteillä

Tämä tapahtui myös Lorun ensimmäisen viikon aikana ollessaan meillä.

Kerran Loru jäi iskän ja veljeni hoitoon, kun itse menin Iso-Kristiinan (kauppakeskus) avajaisiin laulamaan ja Alina ja äiti meni ratsastamaan. Silloin meillä oli sisällä portti yläkertaan, joka oli kiinni ettei Loru menisi sinne. No yhdessä vaiheessa iskä ihmetteli missä Loru on, että sitä ei näy missään, mutta hetken kuluttua yläkerrasta kuului ääniä, ja meidän iskä meni katsomaan oliko Loru sillä. Siellähän se oli. Loru oli mennyt portin ali yläkertaan.

     Kerran Loru karkasi myös naapuriin aidan ali ja veti siellä aika moiset hepulit, mutta onneksi Loru tuli sieltä sitten pois! Tällöin Loru oli vielä pieni.

Pulahdus koristealtaassa

Tämäkin tapahtui silloin kun Loru oli pentu

Pentuna Loru veti aika usein hepuleita. Kerran olimme meidän tutuilla ja Loru veti siellä hepulit. (Niillä meidän tutuilla on siis koristeallas) Loru meni monta kertaa sen koristealtaan vierestä kukkapenkissä ja yhdellä kerralla se tippui sinne. Ennen tätä Loru ei ollut käynyt uimassa. No sitten Loru pääsi sieltä altaasta pois ja veimme sen heti sisälle kuivattumaan. Sen jälkeen Loru ei ole kauheasti tykännyt vedestä!

     Mutta juhannuksena yritimme saada Lorun järveen houkuttelemalla, ja loppu tulos oli mahtava. Loru uskaltautui mahaan asti järveen! Toki se vaati aika paljon, mutta Lorusta ei voi olla kuin ylpeä!

Kuvat juhannukselta, ja kuvissa näkyvät kädet ovat olleet houkuttelemassa!

Tässä tämä postaus. Tästä tuli aika sekava..., mutta se siitä. Kertokaahan kommenteissa mitä piditte!

Ens postaukseen!