Minua henkilökohtaisesti kiinnosti ravit hyvinkin paljon ja seurasimmekin oikeastaan vain niitä. Uskoisin, että syy tähän ravimaailma kiinnostukseen oli se, että en ollut käynyt todellisuudessa raveissa, kun vain muutaman kerran ja silloinkin olin niin pieni etten muista siitä käytännössä yhtikäs mitään. Lisäksi Saaran blogi Ohjaksissa on tuonut myös mielenkiintoa ja sitä lukiessani olen valaistunut hyvinkin paljon, kun olen tajunnut millainen se ravimaailma oikeasti on. Nyt käsitykseni on muuttunut ja olen kirjoittamassa teille tätä postausta, missä kerron miten ravien seuranta oikein menikään!
HUOM. Postauksen kuvia saat tallentaa ja käyttää, mutta, jos julkaiset jossain, niin mainitsisithan kuvan ottajan eli (c) Aino Tervonen!
Saavuttuani paikanpäälle, siellä oli alkamassa harjoitusravit, jossa tosiaan olin soittamassa, tai no oikeastaan lähtöjen esittelyissä. Aina esittelyiden jälkeen menimme katsomoon istumaan ja sieltä yritin kuvata sen minkä kerkesin. Samalla totesin, ettei isojen ravihevosten kuvaaminen ole kovinkaan helppoa, koska ne menevät niin nopeasti ohi, ettei kerkeä edes kissaa sanoa. Lisäksi hiekka pöllysi sen verran, että sekin hankaloitti kuvaamista.
Raveja katsellessa tuli pohdiskeltua erilaisia asioita ja, jotkut asiat jäivät ehkä hiukan häiritsemäänkin. Erityisesti minua mietitytti se, minkä takia, jotkut saivat etumatkaa, eikä ne lähteneet lähdössä samasta kohdasta. Myös ravihevosten vauhti oli aika vauhdikas. Mietin siinä muutaman kaverini kanssa, mitenköhän kovaa vauhtia ne ravaavat? Jos joku tietäväisempi osaisi kertoa minulle vastauksen, niin kerrohan tuonne kommentteihin!
Harjoitusraveissa oli yhteensä viisi lähtöä, (jos osasin laskea ihan oikein) ja katsoin ne kaikki. Ihan viimeisessä lähdössä oli montea menevä pari. Se oli kyllä hurjan näköistä touhua. Miten siinä hyvänen aika kestää niin kauan, sellaisessa asennossa? Eikö siinä jalkoja hapota yhtään? Ehkä montea harrastavat ovatkin kunnon bodareita ja ne pystyvät mihin vain, vaikka olemaan käsilläseisonnassa hevosten ravatessa ravirataa ympäri. Monte, jos joku on kestävyyslaji, sanon minä!
Harjoitusravien päätyttyä lähdimme viemään Jennan kanssa soittimiamme autoon. Sen jälkeen menimmekin syömään. Ruokana meillä oli hyvän makuista makaronilaatikkoa ja lisäksi saimme pullaa. Ruoka oli kyllä hyvää ja suussasulavaa, paitsi pinnalta kärventyneet makaronit. Ruokailun jälkeen menimme hiukan kävelemään ja sitten odottamaan poniravien alkua!
Poniravit alkoivatkin aika nopeasti hetken odottelun jälkeen. Niitä meninkin kuvailemaan ihan aidalle, penkiltä kuvaamisen sijaan ja sieltä sainkin paljon kivoja kuvia. Poniravit olivat jokseenkin samanlaiset kuin harjoitusravit, tai no ainakin minun mielestäni. Saattoihan niillä olla oikeasti aika paljonkin eroa, mutta ainakin ne lähtivät pyörimällä radalla ennen lähtöä ja sen jälkeen ne ravasivat pitkin ravirataa. En tosiaan tiedä onko näillä asioilla, joitain oikeitakin termejä, mutta hällä väliä!
Ponien ravaamista ja verkkaamista katsellessa hoksasin, etteivät pienet Shetlanninponit mene niin kovaa, mitä olin kuvitellut. Nehän menivät hirvittävän pientä tikitys ravia ja, joskus ehkä hiukan laukkaakin. Tosin näiden pienten söpöjen eriväristen ponien kuvaaminen oli hitaan vauhdin takia huomattavasti helpompaa. Sain, jopa otettua suurimmasta osasta yksittäisetkin kuvat.
Kaksi ensimmäistä lähtöä tuli ja meni hyvin nopeasti. Siellä ravailikin muutama poni, jotka tiesinkin ja niiden menoa oli tosi kiva katsella ja kuvailla. Koska ponit olivat huomattavasti hevosia hitaampia, kerkesin silmäillä enemmän yksityiskohtia näistä ravaavista poneista ja niiden ohjastajista. Eniten huomio kiinnittyi ohjastajien käsiin. Erityisesti katsoimme Jennan kanssa sitä, ettei ohjastajilla ole hanskoja, miksi? Minulle itselleni on ainakin opetettu pitämään hanskoja aina hevosia/poneja taluttaessa ja tietysti ratsastaessa. Lisäksi huomautettu siitä, että jotain voi sattua, jos hevonen/poni kiskaisee esim. narusta. Siinä sitten nahkat käsistä rullalla, jos niin sattuisi käymään. Tosin eihän se minun ongelmani ole mennä ilman hanskoja, mutta hiukan ihmetyttää miksi ihmiset tekevät niin.
Kolmannessa lähdössä oli niitä niin sanotusti "bodareita", jotka menivät siis montea. Voi hyvänen aika sitä touhua. Miten, joku jaksaa pysyä siinä samaisessa asennossa niin pitkää, tosin kyllähän ne ohjastajat/ratsastajat välillä kevensivät, mutta sekin tapahtui aika tiheään tahtiin ja lähes kaikilla oli semmoinen hupsu satula, joka muistutti kyllä enemmän, jotain lättänää nahkaista "huopaa". Siinä ei kyllä ole varmasti ole kovinkaan mukava istua. Montessa oli kyllä tiukkaa taistoa ja hyvin suloisia ja nättejä poneja. Lähdön lopuksi oli vielä palkintojenjako, niin kuin kahdessa ensimmäisessäkin lähdössä.
Montelähdön, tai no kolmannen lähdön jälkeen jäimme katsomaan vielä yhden eli neljännen lähdön, mutta ennen, sitä radan keskiosaan tuli eräältä tallilta, muutama ratsastaja hyppäämään muutaman esteen. Mutta siis, neljännessä lähdössä olikin astetta isompia poneja ja muutama pienempi poni, sekä matka oli kolmea edellistä lähtöä 500m pidempi. Ja tietysti, kun ponit olivat isompia niin vauhtikin oli jo huomattavasti vauhdikkaampi, mutta siitä huolimatta kuvaus onnistui oikein hyvin ja kamera pysyi vauhdissa mukana! Tämän neljännen lähdön jälkeen lähdimme jäätelölle, jonka jälkeen penkeiltä katsoen katsoimme viidennen lähdön, tosin sitä en enää kuvannut, enkä myöskään kuudennetta, seitsemännettä ja kahdeksannetta lähtöä.
Viidennen lähdön jälkeen me suuntasimme sitten kotia kohden ja siellä siirtelin kuvat koneelle ja lähetin myös muutamille kuvat. Alhaalla vielä pieni tiedotus asia!:
Jos olit SataHevostaRadalla tapahtumassa raveissa, joko harjoitusraveissa 1-5 lähdöissä tai poniraveissa 1-4 lähdöissä minulla saattaa olla sinusta kuvia! Jos olet kiinnostunut kuvista, otathan yhteyttä, joko sähköpostilla aino.tervonen.03@gmail.com tai sitten instassa @elaimetsydamessa. Myös kommentteihin voit laittaa infoa (lähtö ja numero) mihin voisin laittaa kuvia, jos olit joissain noista yllä mainituista lähdöistä! Ps. Jos saat kuvia ja julkaiset niitä, niin muistathan merkitä kuvaajan eli (c) Aino Tervonen!
Ehkä tämä postaus oli tältä erää tässä. Kiitos ja kumarrus jos jaksoit lukea ihan loppuun saakka ja heitä kommenttia mitä pidit! Ens postaukseen!
Minä se tykkään ravipostauksista, kun ravihommat on minulle henkilökohtaisesti melko vieras juttu. Näitä onkin aina juuri siksi kiva lukea, kun oppii jotain uutta ja näkee monenlaista menijää! :) Tosi hienoja kuvia olet kyllä napannut, sääkin näyttää suosineen kyllä kuvaajaa, tosi onnistuneet valotukset! :)
VastaaPoistaAivan mahtavia nuo shettikset, voi että! :D Tällaisia postauksia voisin muuten toivoa useamminkin, oli mukava lukea kuvapainotteinen, mutta kuitenkin myös tekstiä jonkin verran sisältävää postausta :) Jos siis keksit jatkossakin hyviä kuvauskohteita, niin postaa tännekin kuvasaldoa ja päivän kulkua! :)
Haha, on tämä kyllä minullekkin ihan vierasta hommaa, ja oon kyllä oppinut paljon Saaran blogista, kun se on niin hurahtanut tuohon ravimaailman pyörteisiin, no ei nyt ehkä ihan, mutta melkein! Sieltä siis opittu paljon! :)
PoistaTosiaan sää oli mitä mainioin, ei ollut liian kuuma, eikä puolestaan liian kylmä ja aurinko paistoi! Tosi kiva, jos kuvat miellyttää! :) Tällaisia postauksia voisin kyllä tehdä jatkossakin missä olisi vähän päivän kulkua seassa, jospa ens kerralla, jotain muuta, kun raviurheilua. Jospa kesän aikana pääsisi johonkin hevos/ponitapahtumaan ja sieltä saisi hyvää materiaalia! :)
Kouluratsastajatäti täällä hei! Yritän nyt hiukan avata ihmetyksiesi aiheita.. Kuvailemaasi lähtöä kutsutaan tasoituslähdöksi, jolloin kovavauhtisimmat hevoset starttaavat takaa. Tällöin hitaammille hevosille "annetaan mahdollisuus" pärjätä kovissa vauhdeissa mukana ja kenties jopa pärjätä..
VastaaPoistaKeskiverron lv:n ravinopeus on reilu kilometri minuutissa..suuntaan tai toiseen. Kovaa siis mennään. Oma suokkini (ex-ravuri, nykyään harrasteratsu, joka kilpailee aktiivisesti niin koulussa, esteillä, kuin kentässäkin) ravaa maastossa nopeammin, kuin tallimme pv:t laukkaa..ja hänellä ei nopeudet riittäneet ravuriksi. Kun seuraavan kerran eksyt raveihin, niin hanki näppeihisi käsiohjelma, josta selviää lähdössä juoksevan hevosen nimi, kilpailunumero, ikä, väri, perimä (i, e ja ei), omistaja, mahdollinen valmentaja ja kärryillä istuva kuski. Lisäksi sieltä selviää viimeisien lähtöjen nopeus, sijoitus, millä radalla on juostu ja kenen ohjastajan kanssa, sekä ennen kaikkea samalla rivillä hevosen nimen perässä hevosen ennätys, joka kertoo kuinka nopeasti hevonen on ennätysjuoksussaan pistellyt menemään kilometrin matkan keskinopeudella. Eli siis jos hevosen käsiohjelmassa lukee 0:09,7 (Brad de Veluwen maailmanennätys aikoinaan), kertoo se, että ko. hevonen on juossut kilometrin keskimäärin hiukan päälle 9 minuuttiin.
Ja mitä tulee monteen: ohjastajilla on käytössä montesatulat, jotka muistuttavat laukkasatuloita. Niissä ei juurikaan ole tukia, eikä toppauksia, eikä niillä ole tarkoitus ratsastaa lainkaan englantilaisittain, vaan ne ovat luotu vain ja ainoastaan kovia ravivauhteja varten. Kuskeilla on useimmiten myös käytössä lenkkiohjat, joissa käsi pysyy lipsumatta kiinni, hevosilla on päässään ravisuitset ja obersekit, jotka kiinnittyvät satulaan, sekä häntäremmit ja ravisääntöjen mukaiset kuolaimet ja suojat (+ tarvittaessa korvatulpat, silmälaput, kiintomartingaalit jne.) Osa monteohjastajista keventää koko lähdön, valtaosa "seisoo" jalustimilla. Jalustimilla seisominen on monen hevosen kohdalla helpompaa, sillä noissa vauhdeissa keventäminen on liki mahdotonta..ja kyllä, rasitus on kova ja koko vartalo hapottaa!! Todellista urheilua..
Jos ravit (ja ennen kaikkea hevoset) kiinnostavat, niin kannattaa hakeutua jonnekin ravitallille tallitytöksi! Suomen ratsastusurheilu on edelleenkin lapsenkengissä lähes ympäri Suomen, sen sijaan ammattimaista ravitoimintaa on olemassa maamme joka kolkassa! (Enkä nyt tarkoita lainkaan ratsastuksen opetusta, vaan hevosen käsittelyä ja huoltoa) Vaikka itse olen aina ollut ratsuihminen, niin olen äärimmäisen kiitollinen niistä vuosista, jotka vietin ravureiden kanssa (ratsastin kyllä ratsuillakin koko ajan)! Opin niinä vuosina valtavasti (enemmän kuin ratsastuskoulussa olisin koskaan voinut oppia) kilpahevosen huollosta, käsittelystä, terveydenhoidosta, kunnon kasvatuksesta, palautumisesta ja lapsihevosista, sekä niiden koulutuksesta. Suurin osa ravureista lastautautuu hyvin, käyttäytyvät hyvin hoidettaessa, eivät spookale turhia jne jne..
Nykyisin olen keski-ikään ehtinyt täti, joka edelleenkin ammentaa kummastakin maailmasta. Varsinkin varsojen varhainen käsittely ja "esikoulu" ovat tuottaneet itselle ylettömän viisaita ja fiksuja ratsuhevosen alkuja!
Anteeksi pitkä vuodatus, toivottavasti sait edes johonkin mieltäsi askarruttaneeseen kysymykseen vastauksen.. :)
Ja ps. Olen kyllä nähnyt huonoa ravihevosten kohtelua..mutta olen nähnyt myös ala-arvoista ratsujenkin kohtelua. Oma ajatukseni on aina ollut "poimia rusinat pullasta" ja soveltaa niitä omaan tekemiseeni..
Noista vaudeista korjaan ettei hevosilla todellakaan mene yhdeksää minuuttia kilometriin ;D. Monesti nopeudet ilmoitetaan esim 9.07, mutta tämä tarkoittaa 1.09.7 eli tuo ensimmäinen ykkönen jätetään kirjoittamatta eli hevonen menee kilometrin vähän reilussa minuutissa. Jos nuo kilometriajat ei sano mitään niin voin todeta että ravihevonen voi päästä ravilla 60km/h.
PoistaHuhhuh, olipas tuossakin tietopaketti! Tosi uskomatonta, että joku jaksaa kirjoittaa noinkin pitkän kommentin, vau! Joka tapauksessa kiitos vastauksista, ehkä nämä avasivat minulle tätä ravimaailmaa entistä enemmän. Tosin jotkut asioista menivät suoraan toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sillä tähän aikaa kevättä ajatukset eivät ehkä pysy enää niinkään kasassa...
PoistaTosiaan kommentissa mainitsit käsiohjelmasta ja se tosiaan minulla olikin, mutta siinä oli niin paljon pieniä numeroita ja kirjaimia, sekä paljon lyhenteitä, ettei siitä ymmärrä kaikkia maailman raviasioita, mutta silti jotain. Sentäs sain selville siitä, kuka ponia ajaa ja kuka se poni oli.
Mutta suur kiitos tosi upeasti kirjoitetusta ja hienosta kommentista. Ilo oli lukea tuollaista kommenttia, mihin oikeasti oli käytetty vaivaa, ainakin omasta mielestäni! Tosi ihana, kiitos!
Ainiin... Itse laskeskelinkin, että ravihevosten vauhti olisi sen 60km/h, se on kyllä aika hurja vauhti, ainakin minun mielestäni!
PoistaIhan super kuvia! ♥ Oot kyllä todella taitava, ei voi muuta sanoa.
VastaaPoistaItseänikin kiinnostaa ravit aika paljonkin, kun se on mulle niin vieras laji, tai en tiedä siitä melkein mitään! :D Mutta ei se mitään, aina voi oppia!
Tosi kiva postaus, ja kuten jo mainitsinkin, kuvat myös ovat todella hienoja ja hyvälaatuisia! :)
Kiitos paljon Lyydia, ihana kommentti! Raviurheilu kiinnostaa minuakin aika paljon ainakin tällä hetkellä, niin kuin postauksessa mainitsinkin. Raviurheilu on vieras ja tuntematon varmasti minulle, sinulle, sekä varmasti monelle muullekkin!
PoistaTosi kivoja kuvia!
VastaaPoistaMukava, kuulla, että pidät, kiitos! Miustakin osa näistä otoksista on ihan kivoja ja onnistuneita!
PoistaTää postaus kyllä jotenkin avasi mulle ravimaailmaa vielä enemmän! Vaikka tämä ei ollutkaan sellainen "faktapostaus" sain tästä utse ainakin paljon irti. Huvin kirjoitettu :)
VastaaPoistaSepä, kiva kuulla! Jokseenkin huvittavaa, että tämä avasi sinulle ravimaailman ihmeellistä maailmaa, josta en itsekkään oikein tiedä mitään. Mukava kuulla, että pidit! :)
PoistaEtenkin toi ensimmäinen kuva on tosi kiva. :) Jäin myös seurailemaan sun blogia, tää vaikuttaa hyvältä!
VastaaPoistaVoi, mitenkä kiva kuulla! Tervetuloa seurailemaan blogiani, toivottavasti viihdyt täällä! :)
PoistaVau mitä kuvia! Mieleenkiintoinen postaus :)
VastaaPoistatiiaemilia.blogspot.fi
Kiitos! Mukava kuulla, että oli mielenkiintoinen!
Poista