-->

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Palautus maan pinnalle

Siitä on jonkin verran aikaa, kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Eilen tuli kuitenkin sellainen fiilis, että olisi kiva kirjoitella taas pitkästä aikaa, sillä näitä postauksia on aina jälkeenpäin todella mielenkiintoista lukea ja muistella sitä kaikkea, mitä on tullut tehtyä matkan varrella.

Miulla alkaa olemaan pikkuhiljaa yhdeksännes luokka taputeltuna. Kaikkien kutsuma rankka kevät ei ollut todellakaan niin rankka, mitä kaikki antoivat ymmärtää. Kiireistä on siitä huolimatta kuitenkin ollut. Lähes joka päivä on olleet jotkin harjoitukset, harrastus tai tallille meno. Kiireistä huolimatta olen kuitenkin saanut kaiken hoidettua hyvin ja kavereillekin on jäänyt aikaa. Upea kevät on takana ja vielä loppu kuukausi olisi jaksettava käydä siellä peruskoulussa. Kaikki koulutyöt ovat kuitenkin aikalailla purkissa. Viikon päästä matka käy kohti Italiaa, Bergamoa, jonne lähdemme luokkaretkelle. Sitä odotan innoissani ja se on varmasti koko yläkoulun kohokohta. 

Hevosrintamalla asiat ovat ehkä hiukan muuttuneet. Ollaan päästy tutustumaan Alinan kanssa uuteen ponituttavuuteen, Pirttirannan Juliet:tiin. Se on Kiviojan neljä vuotias kasvatti ja tallilla olleen Colibrin varsa. Juliet asustelee suht lähellä meitä ja ollaan käyty ratsastamassa sillä nyt muutaman kuukauden ajan. Julietin kanssa ollaan harjoiteltu ratsastuksen alkeita ja poni on kehittynyt ensimmäisistä kerroista ihan huimasti. Ollaan käyty muutamaan otteeseen myös maastossa, eikä poni ole säikkynyt ollenkaan, vaikka kohdattavana oli pyöräileviä lapsia, kovaa ääntä pitävä imuri sekä poro. Juliet on kerrassaan mukava junnuponi, jonka kanssa on vielä paljon opittavaa. 

Kuvassa Juliet

Kiviojalla ollaan jatkettu ihan normaaliin tapaa torstaisin tunneilla. Tunneilla ollaan tehty monipuolisesti kaikkea vastalaukoista takareihin ja tietysti ihan perusjuttuja kuten väistöjä ja istuntaa sekä siirtymiä. Olen päässyt menemään aika paljon eri poneilla, kevään aikana eniten Iineksellä, mutta muutamia kertoja myös muilla mukavilla poneilla. Iineksen kanssa tutustuttiin varsinaisesti ennen joulua, kun osallistuin ponin kanssa tallin pikkujouluesitykseen. Iines on osoittautunut ihan huippu poniksi, jonka kanssa on kiva tehdä töitä yhdessä. Iines kuuluu tällä hetkellä yksiin omista suosikeistani ja todella haluan jatkaa ponin kanssa jatkossakin työskentelyä. 

Kuvassa Iines
(c) Viivi Vanhanen

Kuvassa Erin
(c) Alina Tamminen

Gerdan kanssa puuhailut ovat menneet aika mutkaisesti. Kaikki eivät aina kuitenkaan sujuneet niin kuin ehkä olisi toivonut asioiden menevän. Gerda jäi vuoden vaihteessa sairaslomalle, mutta siitä huolimatta ollaan oltu tekemisissä maailman ihanimman ponin kanssa! Helmikuun lopusta alkaen ollaan liikutettu Gerdaa käyntilenkeillä maastossa maastakäsin, kärryillä sekä selästä ilman satulaa. Aina samalla ollaan tietysti harjattu poni, jotta ollaan päästy olemaan tekemisissä. Näiden kuukausien aikana ollaan vielä enemmän lähennytty ponin kanssa ja tuntuu, että jonkinlainen side on kehittynyt. Yhtenä päivänä oli niin ihana tunne, kun Gerda tuli ovelle vastaan hakiessani sitä sisälle.

Ollaan ratsastettu nyt kevään aikana aika runsaasti, eikä siitä voi olla kuin iloinen. Mitä enemmän ratsastusta, niin sitä parempi! Ei saa olla kuin kiitollinen. Kesälle on luvassa ratsastusleiri juhannusviikolla Kiviojalla sekä varmasti paljon tekemistä yhdessä meidän mukavalla porukalla! Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta toivon, että tulee huippukesä yhdessä ihanien ponien ja kavereiden kanssa. 

Lemppari korvat!

Meidän ponitiimi (Viivi, Alina, Alina ja minä)
(c) Iina Ahtiainen

Blogin tulevaisuudesta en osaa vielä sanoa yhtään mitään, mutta uskon ja toivon, että kerkeän päivittelemään tänne parhaani mukaan nyt kevään mittaan ainakin kesän loppuun asti. Sitten pitää katsoa uudelleen. Instagramiin julkaisen kuitenkin aina päivitykset ratsastustunneista sekä välillä myös kaikkea muuta. Tuttuun tapaan minut ja ponikaverit löytää nimellä @elaimetsydamessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti