-->

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kesäkuu 2017

"Taas yksi hieno sekä tapahtumarikas kuukausi on tullut päätökseen ja on aika uuden kuukausipostauksen." Tähän alkuun voidaankin lainata viime kuukausipostauksen ensimmäistä lausetta, joka sopii myös tämän kuukausipostauksen alkuun oikein hyvin! Tosiaan, yksi tapahtumarikas ja ihana, paitsi myös jokseenkin kylmä kuukausi on tullut päätökseen ja tänään taidammekin olla taas vaihteeksi kuukausipostauksen parissa.

Mainittakoon näin tähän alkuun, että minun kesäkuu meni todella hyvin ja hyvissä merkeissä sekä se oli ensimmäinen kuukausi kesälomaa. Tuntuu vain ihan hirveältä ajatella, että se on nyt ohi ja enää niin vähän aikaa koulun alkuun... Okei okei, ei ajatella sitä yhtään enempää, sillä onhan tässä vielä edessäpäin yksi kuukausi ja muutama hassu päivä elokuussa! Nyt koulun ajattelut sikseen ja kesäkuun pariin!

Kuukauden katsotuin postaus:

Vou! Olin ihan häkeltynyt kesäkuun aikana postailtujen postauksien katselukertoihin, sillä ne olivat ihan huimia, eikä minulla ole koskaan luvut näyttäneet sitä luokkaa, paitsi "Linkkaa blogisi" postauksissa. Ja kaiken lisäksi kolme kesäkuun aikana postatuista postauksista nousi suosituimpien top 5 postauksien listalle. Sanoisinko näin, että tämähän on ihan ennen näkemätöntä! Mutta siis, kesäkuun aikana postauksia tuli yhteensä kahdeksan ja 231 katselukerralla "#120 Ratsastusko urheilua" postaus nousi katsotuimmaksi postaukseksi kesäkuulta. Tuossa postauksessa kerroin mielipiteeni siitä, onko ratsastus urheilua vai ei ja lisänä siellä oli perustelut. Jos tuo postaus on mennyt sinulta ohi, niin voit käydä lukemassa sen tästä!




Ajattelin, että voisin lisätä tähän kuukauden katsotumpien postauksien listalle myös tilaston, jossa näkyy viisi kuukauden katsotuinta postausta. Tässä yläpuolella siis ne!



Kuukauden näyttökerrat:

Kesäkuun näyttökerroistakin olen ihan häkeltynyt, sillä niitä tuli ihan hurja määrä. Lähes 3000, muttei siltikään se ollut lähellä sitä. Kesäkuussa näyttökertoja oli huimat 2731 ja kesäkuu on blogini yksi katsotuimmista kuukausista!


Kuukauden kommentti:



Kommentteja kesäkuussa tuli todella mukavasti. On niin ihanaa, kun joku jaksaa vaivautua kirjoittamaan kommentin aina postauksen perään. Ja ainiin, olettehan te huomanneet, että sivupalkista löytyy kuukauden kommentoija kohta ja se myös tulee tähän postaukseen ja sen lisäksi se vanha tuttu kirjoituksellinen kommentti.

Määrällisesti kuukauden ajalta Alina Tamminen ja Lyydia ovat kommentoineet saman verran eli 7 kommenttia tullut kesäkuussa molemmilta. Iso kiitos kaikista niistä kommenteista, ne olivat ihania ja ne merkitsevät minulle todella paljon, niin kuin kaikki muutkin teidän lukijoiden laittamat kommentit.

Tämä kirjoituksellisen kommentin titteli meneekin tänään Siirille, joka olikin kolmannes kuukauden kommentoijissa eli tämä on tavallaan kaksinkertainen titteli. Joka tapauksessa, Siiri kirjoittaa aina niin ihania ja pitkiä kommentteja, että ihan sanattomaksi vetää. Kiitos kuuluu myös Siirille ahkerasta ja ihanien kommenttien kirjoittamisesta blogiini!


Kuukauden tykätyin instagramkuva:

Kesäkuussa kuvia postailinkin instagramiin @elaimetsydamessa aika paljon, sillä pystytin sinne kuvakisan. Kaksi instagram kuvaa, tai no toinen oli kuvasarja, saivat saman verran tykkäyksiä ja se tykkäysten määrä oli yhteensä 84. Toinen näistä tykätyimmästä oli kuvasarja maastoestetunnilta ja toinen kuva, jossa ilmoitin kuvakisasta. Alla nämä kaksi kuvaa!




Kuukauden ratsu:


Kesäkuussa meillä kerkesi olemaan viisi ratsastustuntia, joista jokaisen menin eri ponilla. Kesäkuussa ratsuinani toimivat Jasu, Cirius, Eetu, Sunshine ja Fiona. Jokaisen näiden ponin kanssa oli onnistuneita ja ei niin onnistuneita hetkiä, mutta silti kesäkuun tunneista jäi todella hyvä fiilis. Tämä kuukauden ratsu tittelin voikin saada tällä kertaa Fiona, joka toimi torstaina ratsunani. Siitä tunnista teen ihan oman postauksen, mutta kerron nyt valmiiksi, että hyppelimme pikkuesteitä ilmansatulaa.





Kuukauden mieleen jääneimmät tapahtumat:



Kesäkuun alussa oli muutama koulupäivä, jotka olivat oikein lyhyitä sekä rentoja ja kesäkuun ensimmäisenä lauantaina alkoi pitkään odotettu ja ansaittu kesäloma. Alkukuusta olin aika paljon kavereiden kanssa, söin jäätelöä ja lenkitin Lorua. Kesäkuun aikana pyörähdin myös sisarusteni ja isäni kanssa Tallinnassa, siellä kävimme mm. eläintarhassa, shoppailemassa ja tv-tornilla. Kesäkuusta viimeiset kaksi viikkoa menikin töissä S-marketissa ja siellä oli ihan mukavaa, tai no oikeastaan tykkäsin käydä siellä, sillä olihan se vaihtelua perusarkeen. Juhannuksena kävimme mökillä ja kävimme myös kuun viimeisenäkin päivänä mökillä uimassa ja saunomassa. Loppukuussakin olin paljon kavereiden kanssa ja kävin muutamaan otteeseen kuvaamassa tallilla kavereideni ratsastustunteja.


Näkymät hotellihuoneestamme Tallinnassa auringonlaskun aikaan.


Tässä oli nyt tiivistettynä minun kesäkuu. Minusta olisi kiva kuulla teidän kesäkuistanne, miten ne menikään ja mitä teitte! Nyt, kun työtkin ovat ohi, pääsen kirjoittelemaan hiukan enemmän ja aktiivisemmin, tosin pitää vielä mietiskellä mistä, koska ratsastuksesta alkoi kesätauko ja ratsastelut jatkuvat vasta elokuussa ratsastusleirin merkeissä.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Blogin muodonmuutos

Monet teistä lukijoista on saattanutkin huomata, että blogini koki muutama kaunis hetki sitten vähän suuremman muodonmuutoksen eli ulkoasun vaihdoksen. Tosiaan, vihdoin ja viimein sain asiat hoidettua ja "tilattua" uuden ulkoasun, mutta tällä kertaa ihan eri henkilöltä kuin aikaisemmin. Tosiaan tämän ulkoasun on tehnyt Porkkanan voimalla -blogin kirjoittaja Veera. Suuret kiitokset Veeralle vaivannäöstä ja ihanasta upouudesta ulkoasusta, joka tuleekin pysymään täällä blogissa varmasti jonkin aikaa! <3

Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä tästä uudesta ulkoasusta! Itse tykkään todella paljon, sillä se on raikas, kesäinen ja aikapaljon erilaisempi kuin muut tähän mennessä olleet. Kertokaahan kommenteissa teidän mielipiteenne! Uskon, että Veerakin haluaa kuulla, mitä te pidätte tästä!

PS. Huomatkaahan kuukauden aktiivisin kommentoija palkki sivupalkissa!! :)


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Uusia blogeja

Nyt viime aikoina olen eksynyt lueskelemaan monia minulle uusia blogeja. Osa niistä onkin olleet mieleeni todella paljon ja olen, jopa painanut näiden blogien sivupalkista "lukijat" nappia. Näitä muutamia blogeja olen jäänyt seurailemaan aktiivisesti ja muutama niistä onkin noussut yksiksi suosikki blogeistani. Ajattelin, että voisin näyttää teille muutaman näistä uusista blogeista, joita olen alkanut seurailemaan. Lisänä pieni esittely ja mielipide. Jospa sieltä löytyisi teidänkin lukulistoillenne jotain uutta luettavaa! Nyt siis tuota pikaa blogien pariin!



"Porkkanan voimalla on 17-vuotiaan ponitytön blogi, jonka päätähtinä seikkailevat säpäkkä WPB-ponitamma Sara, nuori ratsun alkeita opetteleva suomenhevosruuna Peetu ja pörröinen islantilaishurmuri Disa. Omaan pieneen maalaistalliin mahtuvat myös kaksi aasia, Daisy ja Lucia sekä tallipaikalla oleva Likka-poni.

Hevosharrastelua moneen makuun: tavallista talliarkea, puskailua, valmentautumista ja kilpailuja, nuoren hevosen kehittymistä ja kasvua, väliin ehkä vähän aasijuttuja, päivittäisiä hevostenomistajan murheita, tavoitteita ja pohdintoja. Tervetuloa!"

Porkkanan voimalla -blogi on ihanan aktiivinen ja hyvin toteutettu blogi. Johon tulee postauksia  tasaiseen tahtiin, joka onkin mielestäni oikein hyvä ja sopiva. Postaukset sisällyttävät sopivan määrän todella hyviä ja hienosti otettuja taiteellisia kuvia. Nämä kuvat kruunaavat koko blogin! Ja vielä postauksista, ne ovat todella erilaisia, eikä koskaan tiedä mitä seuraava postaus tuo tullessaan, joka on mielestäni todella positiivinen puoli tästä blogista. Tosin yleisesti postaukset liittyvät hevosiin. Hyvien postauksien lisäksi ulkoasu on oikein kiva, rento, hieno ja kesäinen. Koko ulkoasun värit sopiivat toisiinsa todella kivasti ja muutenkin tämä ulkoasu on toteutettu kivalla, mutta yksinkertaisella tavalla + tykkään tuosta kaunosta todella paljon! Blogia vielä vähän tarkemmin selaillessani löysin vain yhden sivun, jossa oli kunnollista tekstiä. Eli muihinkin sivuihin voisi lisätä jotain tekstin tynkää.



"Trust is about us -blogissa pääsee mukaan Rauhalahden ratsastuskoulun jengiin! Blogin pääosaa esittävät 20-vuotias Siiri sekä pien 14-vuotias ruotsalainen puoliveriruuna Pirelli "Pilleri". Pillerin kanssa voi tehdä mitä vain, ja blogi onkin saanut nimensä juuri siitä- luottamuksesta, rohkeudesta, halusta yrittää ja uhrautua toisen puolesta. Pilleri on enemmän kuin hevonen, ja siitä tässä blogissa on kyse.

Treenaamme ja mahdollisuuksien mukaan myös kisaamme esteillä 80cm tasolla sekä kouluratsastuksessa helppo B-tasolla. Tehdään kuitenkin paljon muuta mukavaa kuin nuttura tiukalla vääntämistä, me maastoillaan, mennään ilman satulaa ja hurjastellaan maasto- ja muilla erikoisesteillä! Pillerin kanssa on aina niin ihana kokeilla uutta ja meillä onkin tälle kesällä läjä tavoitteita toteutettavana- tervetuloa mukaan matkaan!"

Blogissa on kerrassaan ihana ulkoasu! Se on erilainen, mutta silti todella hieno, omanlaatuinen ja blogia kuvaava. Kokonaisuudessaan ulkoasu on siisti ja huolella tehty sekä sieltä löytyy kaikki olennainen ja hiukan ylimääräinen, mutta hyvin blogiin soveltuva informaatio. Tykkään erityisen paljon blogin postauksista. Niitä tulee suht sopivissa määrin ja niitä on todella kiva lukea, koska ne ovat niin yksityiskohtaisesti kuvattuja. Teksti on sujuvaa ja sitä on yleisesti todella paljon. Postauksiin suuren plussan tuo isot ja laadukkaat kuvat sekä videot, erityisesti videot, jotka ovat ääniraidallisia. Sivut ovat oikein hyvät ja täyteläiset, sieltä löytyi oikein runsas tietopaketti! Blogi siis todella siisti, ehjä, aktiivinen kokonaisuus, joka sisältää laadukasta tekstiä sekä kuva- ja videomateriaalia!

"Tervetuloa Pronssijouhi -blogiin! Tässä blogissa pääset seuraamaan minun, 17-vuotiaan lukiolaisen elämää ensimmäisen oman hevoseni, 7-vuotiaan ratsutamma Myffin kanssa. Meillä on yhteistä matkaa takana reilu kaksi vuotta, ja matkan varrelle on mahtunut niin iloja kuin suruja. Tämä blogi on ollut pystyssä alkumetreiltä lähtien, eli täältä löytyy tarinoita koko matkan varrelta, ja uusia tulee joka viikko."


Blogista tehty siisti kokonaisuus bloggerin uudelle mallille, joka toimii tässä blogissa oikein hyvin, koska blogin valkoista taustaa kuvittaa todella hyvät ja laadukkaat kuvat bannerissa niin kuin postauksissakin. Blogissa olevat postaukset ovat hyvän pituisia ja hyvin kirjoitettuja kokonaisuuksia, jotka sisältävät tasapainossa kuvia sekä tekstiä. Blogissa sivut olivat hyvät. Tekstiä löytyi joka sivulta mukavasti, mutta ehkä sitä voisi vielä vähän lisätä enemmän ainakin joihinkin kohtiin. Kokonaisuudessaan ulkoasu on kiva, vaikka onkin aika valkoinen ja yksinkertainen, mutta ymmärtääkseni tuohon malliin ei pysty tekemään erikoisempia muutoksia. Sivupalkista löytyi kaikki olennainen, mutta ehkä lisäilisin sinne vielä jotain, jotta siitä tulisi vielä täydemmän ja "värikkäämmän" oloinen. Blogi kerrassaan oikein kiva ja kokonaisuus on hyvä!



"Blogini kertoo minun ja vuokrahevoseni Platiniumin taipaleesta yhdessä. Rennonhenkiset treenimme koostuvat lähinnä epämääräisestä kentällä pyörimisestä ja vauhdikkaista maastolenkeistä. Joskus kalenteriin sattuu myös juoksutus- ja maastakäsittelypäiviä.
Blogissani esiintyy myös muita Uutelan tallilla asustavia hevosia."

Blogi on hyvin toteutettu sekä ylläpidetty. Postauksia tulee hyvin reippaaseen tahtiin ja mielestäni se on vain pelkkää plussaa. Tiivis tahti tuo lisää lukijoita. Postauksissa paljon kuvia, jotka ovat laadultaan todella hyviä, mutta tekstiä voisi olla hiukan enemmän minun makuuni. Sivuja selatessani tekstiä oli kivasti, mutta aika monessa kohdassa teksti meni epämääräisesti kuvan viereen, joka hankaloittaa todella paljon sen lukemista. Tykkään itse todella paljon blogin ulkoasusta. Vaalean sininen sopii mainiosti tähän blogiin ja siitä tulee jotenkin keväinen olo. Ulkoasu on siis omanlaatuinen sekä hieno. Erityisesti tuo "revitty" osuus bannerista on suosikki kohtani! Sivupalkista löytyy kaikki olellinen ja se on vain plussaa! Tosi kiva blogi kokonaisuudessaan!



Minun kirjoittama eikä blogista lainattu: KANE-blogia kirjoittelee 19-vuotias naisenalku Kanerva Neuvonen. Blogi on lifestyle painotteinen ja sieltä löytyy varmasti jokaiselle jotakin, sillä siellä on erilaisista lemppareista kuulumisiin ja meikkaukseen.

Blogi on oikein mukava ja aika lailla massan mukana kulkeva lifestyle-blogi, joka sisältää todella reippaan postaustahdin ja se on vain pelkkää plussaa! Ulkoasu on ihan kiva, omaan makuun ehkä hiukan valkoinen, mutta se ei erityisemmin haittaa, sillä blogia värittää isot ja hyvät sekä hyvälaatuiset kuvat. Kuvia on sopivasti aina jokaisessa postauksessa ja mielestäni on kiva, kun niihin panostetaan, tai ainakin se näyttää siltä näin ruudun takaa! Blogia tarkemmin tutkiskellessani en löytänyt mistään esittelysivuja, joita olisi ehkä kaivannut. Joka tapauksessa blogi on oikein mainio ja yksi suosikki lifestyle blogeistani!

Ehkä tässä oli tälle päivälle ihan riittävästi tekstiä, jospa ensi kerralla oltaisiin sitten heppajuttujen parissa. Saa nyt nähdä. Toivottavasti tämä blogiaiheinen postaus miellytti, olisi kiva kuulla mitä piditte tästä ja löytyikö lukulistalle jotain uutta luettavaa? Ainiin ja ennen kuin unohdan, ajattelin toivottaa teille oikein leppoisaa juhannusta!

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Oli kuuma, kaunis ja pitkään odotettu päivä, sillä ratsastuksen opettajani oli palannut sairaslomaltaan pitämään meille ratsastustuntia. Sitä oltiin todellakin odotettu, koska viimeiset kolme viikkoa meillä oli sijainen. Ja tämän sairastumisen vuoksi ratsastusleirimmekin jouduttiin siirtämään elokuun ensimmäiselle viikolle, mutta parempi se, kun ei milloinkaan!

Tunnilla meillä olisi pitänyt olla alun perin koulua, mutta saimme vähän sumpilttua asioita, niin pääsimmekin hyppäämään maastoesteitä. Minulle, Alinalle ja Pihlalle oli annettu kolme shetlanninponia Jasu, Eetu ja Sunshine vaihtoehdoiksi, ja niistä saimme keskenään valita uljaat ratsumme. Valinta oli helpoin pitkään aikaan, sillä minä halusin Eetun, Alina Sunshinen ja Pihla Jasun. Muut tuntilaisistamme olivat oikeasti siltä toiselta tunnilta, joka pyörii samaan aikaan, mutta vähäisen osallistuja määrän vuoksi yksi tunti yhdistettiin meidän 18.00 tuntien kanssa ja Nanna ja Janita siirtyivät poikkeuksellisesti meidän tunnille. Nanna meni connemara Etydillä ja Janita suokki Leijalla.

Ihanista kuvista kiitos Nealle ja Siirille!

Tuntimme alkoi perinteisesti alkukäynneillä. Siinä vaiheessa tunsin allani reippaan Eetun, joka oli jokseenkin hyvä juttu! Käyntien jälkeen siirryimme raviin. Ravissa ravailimme molempiin suuntiin ja teimme paljon erikokoisia ympyröitä kentällä olevien esteiden ympärille. Se vauhdikas Eetu kipitti kiltisti eteenpäin, oli niin ihana olla "pitkästä" aikaa tämän kultaisen ponin selässä!

Teimme hyvin tiiviin alkuverkan, jonka jälkeen aloitimme hyppäämällä erikoisesteitä eli lankkua, vettä ja kahta estettä, joidenka oli alla kavalettipalikoita ja kartioita. Verkkahypyt teimme ravissa kapealla ristikolle, jonka alla oli kartioita. Siinä Eetu päättikin yllättää hyppäämällä jättiloikan. Tämän jälkeen Pami sanoikin, että Eetu on tehnyt aika isoja loikkia ja sen kyllä huomasi, aina välillä. Hypyn jälkeen jatkoimme toiseen päähän laukassa. Teimme myös toisen hypyn samalle esteelle ravissa ja samalla tavalla jatkoimme siitä laukassa eteenpäin. Kun kaikki olivat kerenneet hyppäämään tuon esteen, oli vuorossa kävelytauko.




Käppäilyjen jälkeen otimme ohjat tuntumalle ja aloimme hyppäämään erikoisesteitä ratana ja askellajina toimi laukka. Esteet eivät olleet kovinkaan korkeita vielä tässä vaiheessa. Ensimmäinen rata meni ihan hyvin. Muistaakseni ensimmäinen este, joka oli kapea pysty, saattoi mennä ihan ok tai sitten siihen tuli kielto (en tosiaan muista tarkalleen). Vesi meni todella hyvin, jos ajattelee sitä miten se olisi voinut mennä. Lankku ei mennytkään niin hyvin, kun katsoin, että se olisi ollut H-B linjalla, mutta se olikin S-B linjalla ja tämän vuoksi siihen tuli kielto. Tämä siis uudestaan ja siitä vielä kavaletti pysty, joka meni hyvin.

Sitten vuorossa oli esteiden korotus ja erilainen rata. Ensimmäisenä kavaletti pysty, jonka jälkeen lankulle. Nämä menivät meillä oikein hyvin (ainakin muistaakseni) Sitten olikin vuorossa se kapea pysty. Siitä ne suurimmat ongelmat vasta sitten alkoivatkin. Ensin kielto ja ohi, ja vielä seuraavan kerran se sama. En tiedä mikä siinä esteessä oli, mutta aina se meni sille vauhdikkaasti ja loppu vaiheilla päättikin mennä ohi. Muuten olisin pysäyttänyt ponin esteen eteen, mutta se tapahtui aina niin nopeasti, etten kerennyt reagoimaan. Kerran pääsimme kumminkin tämän yli ja sitten oli vielä hiukan kaarevalla linjalla vesi. Se meni hyvin, mutta tämän jälkeen olin melkein maassa, kun poni lähti eri suuntaan ja minä eri suuntaan. Osaa se pikkuinen tehdä välillä yllättäviä temppuja. Tulimme tämän viimeisen linjan vielä uudelleen, joka sujui paremmin. Eetu oli tekemässä kapealle samat temput, mutta sain sen aisoihin ja hyppäsi nätisti ja vesi meni hyvin, vaikka kävikin samalla lailla ja olin melkein taas maassa. En kumminkaan tippunut, vaikka se olikin hyvin lähellä!






Vihdoin menimmekin pellolle maastoesteiden pariin. Ensin kävelimme banketille, jonka tulimme käynnissä alas. Siinä pikku-Eetu vähän hyppäsi, muttei kovinkaan paljoa. Olin yllättynyt miten hyvin se meni sen, sillä eihän se ollut mennyt sen, kun vain ihan muutaman kerran. Kun olimme kaikki tulleet banketin alas, tulimme sen ylös kevyessä ravissa. Se sujui todella hyvin ja Eetu meni oikein mukavalla hypyllä sen! Super poni!




Sitten aloimme tulemaan maastoesteitä ratana. Ensin lava, joka vaatikin hiukan totuttelemista, se ei mennyt mitenkään hyvin aluksi, sitten mäki alas ja sieltä pieni tukki. Seuraavana vuorossa olikin astetta isokokoisempi tukki, jolle Eetu sitten kielsi. Tosin Eetu ei ollut hypännyt sitä aiemmin. Muutaman kerran yritin sitä ja sitten se hyppäsi hienolla kaarella sen yli ja siitä sitten laukaten kohti bankettia, joka meni tosi upeasti. Ehkä Eetusta tulee vielä mainio esteponi, kunhan se saa vielä lisää itsevarmuutta ja rohkeutta!

Tulimme vielä banketin alas ravissa tai laukassa, mutta päädyin raviin, sillä en tiedä miten se olisi mennyt laukassa. Parempi kumminkin ottaa varman päälle ja mennä ravissa. Banketin jälkeen laukkasimme vielä pellon ympäri yhden pikkutukin yli kavereiden luokse pellon yläosaan. Eetu kyllä meni ihanan reippaasti ja pääsi purkamaan hiukan energiaansa sillä laukkapätkällä. Oli niin mahtava tuntea se fiilis, kun laukkasimme yhdessä kohti kavereita! Maailman parhain poni!






Kun kaikki olivat hypänneet maastoesteet, menimme kentälle vielä tekemään loppuverkat. Menimme molempiin suuntiin ravissa ja teimme paljon ympyröitä. Eetu tuntui siinä vaiheessa niin hyvälle, ettei olisi tehnyt mieli lopettaa. Ravailujen jälkeen otimme vielä sopivasta kohdasta käyntiä, annoimme pitkät ohjat ja kävelimme loppukäynnit! Sen jälkeen selästä alas ja hoidin Eetun. Menimme vielä ottamaan pellolle muutaman kuvan, joista tulikin aika hienoja ja onnistuneita otoksia!



Pikkuponit! Vasemmalta Elegia (ei ollut samalla tunnilla), Sunshine, Jasu ja Eetu

Näin jälkikäteen olen miettinyt, miten mahtavaa on ollut tutustua tähän uljaaseen ja kultaiseen pikkuponiin! En ole koskaan pitänyt kenestäkään näin paljoa, mitä tällä hetkellä pidän Eetusta. Harmi vain, että jonain päivänä se päivä koittaa, että olen liian pitkä Eetulle. Pitää vain toivoa, ettei sitä päivää tule näkymään ainakaan vielä lähitulevaisuudessa. Olisihan se upeaa kokea vielä paljon kaikkea tämän kultaisen ponin kanssa! En kadu ensimmäistäkään hetkeä, minkä tämän ponin kanssa olen saanut viettää. Ne kaikki muistot on ja pysyy sisimmällä sydämessäni! Ja jos joku ymmärsi tästä tekstistä väärin, että Eetu olisi oma-, vuokra-, tai hoitoponini, niin ei. Se on tuntiponi Kiviojalta, joka on lempiponini! <3




No jopas, tulikin aika kuvatäytteinen postaus! Se nyt ei saa luvan haitata! Mutta mitäs pidit postauksesta? Olisi kiva kuulla oletteko, te hypänneet vähän erikoisempia esteitä tai, jopa maastoesteitä. Toivottavasti uusi postaus tulee ulos mahdollisimman pian. Sitä siis odotellessa! ;)

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Paljon kuvia ja hassuja tapoja

Torstaina kävin Alinan ja Lorun kanssa kuvailemassa voikukkien seassa ja sieltä sainkin oikein onnistuneita otoksia, joten päätin julkaista niitä täällä blogissa. Jottei tämä postaus jäisi vain pelkäksi kuvapostaukseksi ajattelin lisätä tähän vähän outoja ja hassuja sekä muita tapoja, mitä Loru tekee. Tosin nämä ovat sellaisia, mitä varmasti monet muutkin koirat tekevät, eikä pelkästään meidän Loru.

1.

Yksi Lorun yleisimmistä tavoista on meidän nimittämä sammakkoasento, jossa Loru on aika usein. Tuo sammakkoasento meinaa sitä, että Loru makaa maassa ja jalat sammakkomaisesti levällään. On se kyllä ihan hupsu, kun se sillä lailla makaa, ja joskus, jopa nukkuu. Ei luulisi ainakaan lonkissa olevan mitään vikaa.

2.

3.

Lorulla ainoana "outona" asentona ei ole pelkästään sammakkoasento, vaan sillä on myös kaksi muutakin "outoa" asentoa.

Joskus, kun Loru menee portaita ylös, tai sitten alas, se saattaa jäädä puoleen väliin matkaa ja siihen katselemaan ympärilleen. Joskus se istahtaa siten, että sen peppu on ylemmällä portaalla ja jalat alemmalla portaalla, eli se kököttää kahdella portaalla samaan aikaan. Tosin välillä Loru istuu portailla ihan normaalilla tavalla ihan yhdellä portaalla, mutta joskus myös kahdella portaalla saman aikaisesti.

En ole varma, olenko laittanut koskaan tänne kuvia Lorun pedistä, mutta se on siis sellainen "puutarhalaatikko", johon on laitettu patja. Tämä peti sijaitsee seinien välissä, eräässä kulma kohdassa (toivottavasti ymmärsitte). Mutta siis joskus, kun Loru ei makaa pedillään, se istuu röhnöttää siinä kulmassa. Eihän siinä mitään hauskaa olisi, mutta aina, kun se siinä röhnöttää, sen jalat ovat ihan levällään ja se suorastaan makaa siinä, eikä istu.

4.

5.

6.

Sitten vähän syömiseen ja juomiseen liittyviä juttuja:

Tämä taitaa olla jokseenkin yleistä, että, kun koira on syönyt, hän menee pyyhkimään suunsa johonkin, vähän niin kuin ihminen paperiin. Meillä Loru tekee tämän suunsa pyyhkimisoperaation yleensä mattoon, joka sijaitsee olohuoneessamme. Siihen Loru hankaa aina partansa ja samalla pitää omia ääniään.

Lisäksi Lorulla on toinenkin syömiseen liittyvä tapa. Joka on sellainen, kun se välillä syö nappuloita ruokakupistaan, se hakee aika usein aina aluksi yhden nappulan ja vie sen olohuoneen matolle. Siellä se hetken saattaa katsella sitä, tai sitten syö sen vain siellä. Sen jälkeen Loru menee takaisin ruokakupilleen, ottaa toisen nappulan ja menee syömään senkin olohuoneeseen. Tämän se saattaa toistaa pari kertaa ja sitten se vasta asettuu ruokakupilleen syömään loputkin nappulat.

7.

8.

9.

Tämä seuraava tapa ei ole oikeastaan hassu, mutta ajattelin kertoa sen silti. Loru ei kovinkaan usein juo omasta juomakupistaan vettä (älkää käsittäkö väärin, Loru juo kyllä joka päivä), mutta silloin, kun sen vie tassupesulle suihkulle se juo aina ihan hirvittävästi. Sama myös huomattu ulkona, kun meillä on lampi pihassa, niin Loru ei juo siitä usein, mutta sitten kun antaa saunalta kauhasta vettä, se juo siitä aika paljonkin!

10.

11.

12.

Lorun rodulle eli kromfohrländereille on hyvin tyypillistä nauraminen ja Loru harrastaa sitä joka päivä. Tämä nauraminen tapahtuu aina silloin, kun joku tulee kotiin tai, sitten Loru ei ole nähnyt jotain henkilöä "pitkään" aikaan. Joskus se on nauranut ihan muutenkin vain. Aina, kun Loru nauraa se näyttää niin suloiselta, se irvistää ja niiskuttaa hauskasti. Joskus vielä otan tuon videolle ja laitan sen tänne!

Tämä tapa on varmasti lähes jokaisessa koiraperheessä yleistä. Välillä, kun istuu sohvalla ja Loru istuu lattialla siinä vieressä, Loru kaipaa huomiota nostamalla tassunsa sohvan reunalle. Silloin Lorua pitäisi rapsuttaa. Sitten, jos rapsuttaa ja lopettaa sen rapsuttamisen Loru nostaa tassun uudelleen sohvan reunalle ja kaipaa lisää rapsutusta. Onhan se aika ovela tapa hakea huomiota.

13.

14.

En tosiaan tiedä onko tämä kovinkaan yleistä, mutta Loru tanssii aina kakkatanssit ennen kun se käy kakalle. Eli käytännössä se pyörii hirveästi hyppien itsensä ympäri. Kaikkia varmasti kiinnostaa, mutta tämä kuuluu yksiin Lorun hassuihin tapoihin!

Tämäkin taitaa olla aika normaalia muillakin koirilla. Varmasti myös monen teidänkin koirat vetävät hepuleita ulkona. Se on Lorulle suunnilleen joka päiväistä. Jos joku ei tiedä mitä hepulit meinaavat, niin silloin Loru vetää ympäri pihaa täyttä vauhtia. Onhan se ihan hauskan näköinen kun se vetää kunnon roundia, mutta välillä pelottaa, ettei se törmää kovassa vauhdissa mihinkään.

15.

Toivottavasti piditte vähän rennommasta postauksesta! Olisi kiva kuulla, mikä näistä kuvista oli teidän lempparinne ja oletteko te käyneet kuvailemassa jo tänä kesänä!?