Varaslähtö heinäkuulle

Torstaina 28.6.2018 meillä oli kauden viimeinen ratsastustunti, jonka pääsin menemään toivomallani ponilla Gerdalla! Saimme toivoa, että mitä tehtäisiin ja halusimme hypätä, joten luvassa oli estetunti. Innolla odotin miten poni oikein tulee menemäänkään tunnilla, sillä tiesin, että Gerda on rohkaistunut jonkin verran edelliseltä hyppykerralta.

Kävelyjen jälkeen aloitimme verryttelemään ravissa ravipuomeilla, jotka olivat toisella pitkällä sivulla. Toisella pitkällä sivulla oli puolestaan tehtävänä tehdä voltit kahden esteen ympärille. Ravissa Gerda oli ehkä vähän hidas pohkeelle ja liikkeelle lähdöt olivat meillä aika hitaita tunnin aikana. Puomit menivät oikein hyvin ensimmäisen kerran jälkeen, jolloin poni tuijotteli niitä sen verran, ettei niitä voinut mennä ponin mielestä muussa askellajissa kuin käynnissä. Ihan hassu poni!

Kiitos taas kerran hyvistä kuvista meidän vakkarikuvaajalle, Viiville!

Laukkaa otimme toiseen suuntaan kenttää ympäri ja päätyihin sai tietysti tehdä pääty-ympyrät. Laukassa meillä ei ollut mitään erityisempää tehtävää, vaan testailimme miten ponit oikein reagoivat ja kuuntelevat pohjeapuja. Laukassa Gerda oli mukavan tuntuinen ja meni oikein hyvällä energialla eteenpäin. Laukkojen jälkeen annoimme vähän pidempää ohjaa poneille, jotta ne saivat hengähtää hiukan ennen hyppelyitä ja samassa pidimme juomatauon.

Heti ensimmäisellä kerralla tulimme kolmen esteen estetehtävän laukassa. Ensimmäisenä esteenä oli R:n puoleisella pitkällä sivulla oleva yksittäinen ristikko, josta jatkettiin E:hen asti ja siitä käännyttiin lävistäjällä olevalle kavaletille, jonka jälkeen H:n paikkeilta käännös ristikolle kohti B:tä. Tämä tehtävä meni meiltä ihan hyvin. Gerda varmisteli hirmuisesti ennen jokaista estettä, mutta kaikki esteet menivät kuitenkin ensimmäisellä yrittämällä yli. Vaikka jotkut hypyistä lähtivätkin hiukan paikaltaan, niin Gerda ei tehnyt samanlaisia jättiloikkia kuin aikaisemmin keväällä olleilla hyppykerroilla. 

Ensimmäisen hyppykierroksen jälkeen tulimme toisen lyhyen radan. Tulimme ensimmäisenä esteenä edellisen radan ensimmäisen esteen, tosin eri suunnasta. Sen jälkeen jatkettiin H:sta käännettiin ristikolle, jonka jälkeen linja. Linjalla ensimmäisenä oli okseri, jonka jälkeen pysty. Ensimmäiselle esteelle oli taas hiukan empimistä, vaikka este olikin jo edelliseltä kierrokselta tuttu. Toinen este meni mainiosti, mutta linjan okserille tuli kielto, joka johtui vähän huonosta tiestä, jonka seurauksena en saanut suoristettua ponia ennen estettä. Tulimme tämän kuitenkin uudelleen hiukan paremmalla menestyksellä ja okserin jälkeinen pysty meni oikein hyvin! Minun piti tulla vielä heti tämän jälkeen linja uudelleen, jolloin Gerda meni jo huomattavasti paremmin.

 Oranssilla piirretty rata oli ensimmäinen tehtävä, kun taas mintunvihreällä piirretty oli toinen tehtävä.

Lyhyiden estetehtävien jälkeen tulimmekin astetta pidemmän radan. Siinä oli sama alku kuin edeltävässäkin tehtävässä, eli yksittäinen ristikko, ristikko H:sta kohti B:tä, linja, jonka jälkeen jatkettiin M:stä kohti E:tä olevalle kavaletille, jonka jälkeen oli käännös B:stä ristikolle H:ta kohden ja lopuksi vielä yksittäinen ristikko pitkällä sivulla.

Kokonaisuudessaan rata meni meillä alusta asti todella hyvin ja hyvällä fiiliksellä ylitettiin esteitä. Gerda kulki hyvin omalla moottorillaan eteenpäin ja oli jotenkin todella varman tuntuinen. Gerda jopa teki yhdessä vaiheessa laukanvaihdon, tai ainakin osittain radan aikana lävistäjältä poistuessa. Saatiinkin paljon kehuja radan aikana, mutta minua myös varoitettiin siitä, että se saattaa milloin tahansa pistää stopit ennen estettä, vaikka hyppääkin hyvin.

Opettajamme taisi aavistaa mitä tuleman piti varoittaessaan mahdollisesta stopista. Viimeiselle ristikolle tulimme hyvässä tempossa ja itse olin aika varmana, että poni hyppäisi siitä yli, mutta poni ei hypännytkään esteen yli vaan kielsi ristikolle ja kieltoon varautumattomana lensin sieltä esteen sekaan ja sen seurauksena puomit rymisivätkin vähän enemmän. Noh, pahemmin ei sattunut, onneksi. Olkapäästä alaspäin kainalon luokse tuli pienet jäljet ja se otti vähän enemmän osumaa ja sieltä se tulikin aika kipeäksi näin jälkeenpäin. Hyppäsin kuitenkin uudelleen kyytiin ja tulin uudelleen samaisen ristikon. Ristikolle otimmekin muutaman kiellon, mutta pääsimme siitä lopulta kuitenkin yli ja muistikuvien mukaan vielä kaksi kertaa putkeen.

Yhh, jalkani eivät kestä yhtään hypätessä! Tälle asialle täytyisi tehdä jonkinlainen muutos.

Lopuksi tulimme vielä H:sta B:hen olevan ristikon, jolta jatkettiin linjalle. Meillä ristikko meni oikein mainiosti ja Gerda hyppäsi sen todella hyvin! Linjan okserilla kolautimme vähän puomeja, mutta ne eivät kuitenkaan tippuneet ja pysty meni ihan hyvin. Tämän jälkeen tulimme heti perään linjan uudelleen, jolloin pystyä hiukan korotettiin. Se näyttikin jo niin korkealta tuon pienen ponin selästä, etten tajunnut varmistaa tarpeeksi, joten sille kielto ja hyvä etten tippunut. Tulimme linjan siis kolmannen kerran, jolloin pysty oli laskettu takaisin ja sille tulikin oikein hyvä hyppy! Super poni!

Kun kaikki olivat hypänneet, sen jälkeen ravailimme vielä kenttää ympäri rennosti ja teimme ympyröitä. Itse annoin ravin aikana Gerdalle vähän enemmän ohjaa, jotta se sai venyttää kaulaansa. Molempiin suuntiin ravailujen jälkeen siirsimme ponit käyntiin ja annoimme pidempää ohjaa.

Tunnista jäi kuitenkin kaikin puolin super hyvä fiilis, vaikka kerran tulikin tiputtua ponin selästä alas maan kamaralle. On Gerda kyllä kehittynyt mahdottomasti esteiden hyppäämisessä ja siitä tulee kyllä vielä oikein mainio esteponi, kunhan saa vielä lisää varmuutta. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa treenaamista Gerdan kanssa muutaman päivän kuluttua. Tässä vielä videota hypyistä. Siitä kiitos Jennalle!

Tällaisin fiiliksin tuli kevätkausi päätökseen ja olenkin tehnyt koosteen valmiiksi jo tältä kaudelta ja se onkin tulossa tänne blogiin heinäkuun alussa! Tämä postaus oli kuitenkin tässä. Kommenteissa voi kertoa, mitä piditte!

Loppukesän suunnitelmat

Edellisessä postauksessa mainitsinkin uutisista Gerdan suhteen ja se postaus kannattaa käydä lukeamassa, jotta pääsee kärryille, mitä tuleman pitää. Postauksen voit käydä lukemassa täältä. Tiedän kuitenkin, että joku ei kuitenkaan ole lukenut sitä postausta, joten näin lyhyesti mainittakoon, että Gerda on tulossa meille vuokralle heinä- ja elokuuksi, joten luvassa on siis kaikenlaisia suunnitelmia näille kahdelle kuukaudelle. Tässä postauksessa siis vähän ämpärilistan tyyppisesti asioita listattuna, mitä kaikkea olisi kiva päästä mahdollisuuksien mukaan tekemään heinä- ja elokuun aikana!

Mitään erityisempiä tavoitteita meillä ei ole kesälle, mutta tietysti olisihan se hyvä kehittyä itse ja oppia ponilta uusia juttuja kuin poni myös meiltä. Tarkoituksena olisi saada Gerdalle vielä enemmän rohkeutta ja varmuutta tietyissä tilanteissa, eikä esimerkiksi kentän laidalla olevaa vesimattoa tarvitsisi kauhistella suunnattomasti. Ajatuksena olisi myös, että esteetkään eivät olisi enää niin jännittäviä ja niistä pääsisi yli aina pienellä kannustamisella. Tosin esteillä Gerda on ollut viime aikoina paljon varmempi, joten uskon, ettei esteillä tule olemaan mitään suurempia ongelmia. 

Osa teistä varmasti tietää, että olen tänä kesänä suuntaamassa riparille ja se onkin juuri heinäkuun puolessa välissä, joten sen vuoksi minulta jää useampi päivä, etten pääse tallille. Riparista puheenollen tarkoituksena on kuitenkin ottaa Gerdan kanssa rippikuvia ja innolla odotan millaiset niistä kuvista tuleekaan. Rippikuvien lisäksi kesän aikana tulee otettua varmasti todella paljon kuvia erilaisissa tilanteissa. Erityisesti maastokuvat ovat sellaisia joita olen kovasti halunnut ottaa ja uskonkin niiden toteutuvan, sillä olemme suunnitelleet Alinan kanssa, että meinaamme kahden kuukauden ajan pyöräillä joka viikko ainakin kerran tallille ja jonain kertana olisi tarkoitus lähteä maastoon siten, että toinen tulee pyörällä perässä ja samalla voi pitää taukoa, jotta saadaan matkan varrella otettua kuvia. 

Maastoiluun liittyen olemme suunnitelleet muutamien tallikavereidemme kanssa, että voisimme lähteä käymään laavulla ponien kanssa, jossa sitten voisimme pitää pienen tauon kotona pakattuja eväitä syöden. Pitää toivoa, että tämä reissu saadaan kaikkien kannalta onnistumaan ja päästäisiin viettämään mukava reissu yhdessä ponien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi myös kiva käydä uittamassa Gerdaa, tai jos uittaminen ei onnistu, niin siten ainakin kahlailemaan. 

Kaikkien maastoilujen lomassa olisi tarkoitus treenailla Gerdan kanssa esteitä sekä koulua. Kouluratsastuksen parissa olisi hyvä päästä etenemään ilman hosumisia ja liikkumaan hyvin omalla energialla. Ajatuksena oli, että voisin harjoitella jotain kouluohjelmaa ja sen tehtäviä. Sen lisäksi alunperin ajattelimme, että voisimme pitää omat leikkimieliset kisat muutaman kaverin kanssa, mutta näillä näkymin näyttää siltä, ettei ne onnistu muutaman muuttuvan tekijän vuoksi. Ei kuitenkaan voi varmaksi sanoa, että jos meitä onnistaisikin ja pääsisimme toteuttamaan meidän omin kätösin järjestämät omat koulukisamme.

Esteiden parissa ei ole tarkoitus mennä mitään erityisen isoa, vaan ajatuksena on pitää esteet suht pieninä, jotta kaikilta mahdollisilta vaaratekijöiltä koitetaan välttyä. Jonkinlaista kavaletti/puomijumppaa haluaisin päästä tekemään ja siitä varmasti Gerdakin tykkäisi hirmuisesti. Joskus voisi ottaa myös vähän rennommin ja koittaa mennä ilman satulaa Gerdalla ja jos tarpeeksi löytyy luottamusta, niin voisi koittaa mennä minihyppyjä satulatta. Tuo saa jäädä nähtäväksi riittääkö oma rohkeus siihen puuhaan. Maastoesteidenkin  hyppääminen innostaisi suunnattomasti, mutta sitä pitää katsoa, että päästäänkö ollenkaan pellolle hyppelemään esteitä, vai mahtaakohan tuo jäädä vain pelkäksi haaveeksi. 

Tietysti maasta käsin tulee tehtyä varmasti paljon kaikkea mm. juoksutusta, irtojuoksutusta ja olisi kiva päästä mahdollisuuksien mukaan myös irtohypyttämäänkin ponia. Luvassa paljon touhuilua Gerdan kanssa. Pääasia on kuitenkin, että pystyy nauttimaan täysillä koko kesästä yhdessä ihanan ponin kanssa!

Paljon olisi halukkuutta päästä tekemään kaikkea kahden kuukauden aikana ja voi olla, ettei kaikkea kerkeä, eikä pystykään toteuttamaan, mutta eiköhän kesästä tule silti ikimuistoinen ja onnistunut. Alle olisi kiva kuulla, millaisia suunnitelmia teillä on vielä jäljellä olevalle kesälle! 

Luvassa unelmien hevoskesä!

Kahden alkavan kuukauden aikana täällä blogissani sisältö tulee varmasti poikkeamaan siitä perinteisestä tuntipostailusta sekä muusta hölöttelystä. Luvassa on ainakin omasta mielestäni, jotain hyvin paljon ikimuistoisempaa (ainakin omalla kohdallani) ja paljon erilaista materiaalia.

Kiviojalla on heinäkuussa kesälomaa ratsastustunneista. Pääsemme kuitenkin Alinan kanssa ratsastamaan Kiviojan kesätauosta huolimatta, sillä saamme viettää koko heinäkuun sekä myöskin elokuun yhdessä erään ponikaverin kanssa! Tämä ponikaveri on varmasti teille kaikille blogini lukijoille tuttu ja joku ehkä saattaa arvatakkin kuka se mahtaakaan olla...

Tosiaan saamme heinäkuun sekä elokuun ajaksi vuokraponin ja se poni on lempiponini, dartmoorinponitamma Gerda! Gerda onkin esiintynyt viime aikoina täällä blogissani vähän enemmän, joten aktiivisimmille lukijoilleni Gerda on tullut jo tutuksi. Jos poni on kuitenkin vieraampi, niin tästä postauksesta saa aika mukavasti tietoa ponista sekä tietysti ylhäältä löytyvistä sivuista. 

Kesälle on luvassa paljon suunnitelmia ja uskonkin, että tulevasta kesästä on tulossa ikimuistoisin kesä pitkään aikaan, ainakin hevostelujen osalta. Yritän päivitellä mahdollisimman usein tänne kuulumisia meidän puuhailuista. Blogia aktiivisempi somekanava on kuitekin Instagram, josta löytyy päivityksiä enemmän ja vähemmän ponien kanssa touhuiluista. Jos jollekin on vielä epäselvää, niin minut löytää Instagramista tällä blogin nimellä eli @elaimetsydamessa. Tervetuloa seurailemaan!

Gerda, vuokraponina

 heinä- ja elokuussa 2018

"Ponin pää samal taval ku kisaajilki" ~ 2013

Osa teistä saattaakin muistaa, kun tein n. vuosi sitten postauksen, jossa kerroin faktoja minusta ratsastusharrastuksen parissa, joita te ette varmasti ole ennen tienneet. Muistelisin, että se oli lopulta aika suosittu postaus ja sen vuoksi päädyinkin tekemään postaukselle toisen osan. Tässä postauksessa siis faktoja minun ratsastusharrastuksestani, joita ette mahdollisesti tiedä, ettekä ole koskaan aikaisemmin tienneet.

Postauksen kuvittavat 22.5. otetut kuvat Jasusta ja sen pienestä varsasta, joka oli kuvien otto hetkellä alle 24h.

1. Kiviojalla on tapana, kun järjestetään ratsastuskisoja, että jokainen ratsastaja saa toivoa haluamiaan poneja siihen luokkaan johon meinaa osallistua. Ratsastuksenopettajamme sitten jakaa kaikille ponit kisoihin. Itse olen mennyt Kiviojan kisoissa yhteensä 10 luokkaa, joista jokaiseen olen aina saanut toivomani ponin, joten onni on aina ollut minun puolellani, ainakin toistaiseksi.

2. Ensimmäinen kerta ikinä, kun ratsastin maneesissa oli syksyllä 2017, Kiviojan maneesin valmistuessa. Silloinkaan minulla ei ollut ratsastustunti, vaan olin ensimmäistä kertaa elämässäni kouluvalmennuksessa, jonka Sanna Koski tuli pitämään Kiviojalle.

3. Olen ollut vuodesta 2013 lähtien jokaisena vuotena ratsastusleirillä Kiviojalla, mutta tänä vuonna tähän leiriputkeen tulee tapahtumaan muutos, sillä en ole ilmoittautunut millekään leirille. Tosin syksystä ei voi olla varmaa tietoa, mutta nyt kesälle ei ainakaan ole leirejä tiedossa.

4. Olen tippunut ponien selästä useamman kerran, mutta yleensä ei ole käynyt tippumisen yhteydessä kovinkaan pahasti. Viime viikolla olleena ratsastustuntina kävi kuitenkin poikkeuksellisen pahasti, sillä kolautin Pokemonilta tippuessani pään vähän tehokkaammin maahan. Kun pää otti osumaa, se sattui siinä hetkessä, mutta onneksi siitä ei tullut mitään jälkiseurauksia, joten säikähdyksellä selvittiin.

5. Ensimmäinen shelanninponia isompi poni Kiviojalta, jolla menin, oli Jason. Ensimmäinen poni, kenen kanssa otin ensimmäiset laukka-askeleeni, oli Jason. Ensimmäinen poni, jota vuokrasimme, oli Jason. Ensimmäinen poni, jonka kanssa osallistuin kisoihin, oli Jason. Ensimmäinen poni, jolla laukkasin maastossa oli Jason. Ehkei tässä vielä kaikki? Olen kuitenkin kokenut Jasonin kanssa paljon uusia juttuja elämäni aikana ja ne kokemukset ovat kyllä olleet minulle arvokkaita.

6. Ratsastusta olen harrastanut yhteensä vuoden 2012 syksystä lähtien eli pian tulee kuudes vuosi täyteen näiden ihanien ponien parissa. Ne kaikki kuusi vuotta olen käynyt vain Kiviojan ponitallilla ja se onkin ainut ratsastuskoulu, jossa olen koskaan ratsastanut. Olen kyllä vierailut muissa ratsastuskouluissa, mutta Kivioja on ainut ratsastuskoulu, jossa olen ratsastanut.

7. Ensimmäisellä kerralla, kun menin Colibrilla, poni oli hiukan painava kädelle. Ja olin siitä sitten kommentoinut yhteen vihkoon vuonna 2013, että "se oli koko aja melkee pää alhaalla se nyki paljo vissii ois pitäny päätä samal taval ku kisaajat" Mielestäni on jotenkin hauska lukea tuo tekstipätkä vihkostani, sillä tuolloin en ollut koskaan kuullutkaan, että hevonen voisi muodossa tai peränannossa. Eihän se Colibri todellisuudessa ollut kummallakaan tavalla, silti ajatusmaailmani sanoi siten, että se olisi mennyt yhtä hienosti kuin kisaajatkin.

8. Olen mennyt yhteensä kuusi esteluokkaa kisoissa, mutta olen onnistunut saamaan vain yhdeltä radalta virhepisteitä. Se oli Kiviojalla järjestetyissä Ratsuryhmän estekisoissa, jotka olivat nyt keväällä ja niissä menin Jasonilla. Se elämäni ainut virhepiste tuli kiellosta, kun ratsastin Jasonin esteelle ehkä hiukan huonolla tiellä, enkä tarpeeksi napakasti yli esteen, joten sen vuoksi saimme siitä 4vp.

9. Kun olin pienempi ja siihen aikaan yksi kaverini pääsi menemään Daalialla ja sen seurauksena halusin päästä itsekin testaamaan millainen poni se Daalia oikein onkaan. Toivoin Daaliaa useamman ratsastustunnin jälkeen perätysten, enkä koskaan saanut sitä. Lopulta sen nimi näkyi kuitenkin nimeni vieressä listassa ja pääsin vihdoin testaamaan ponia. Ajattelin ponin olevan paljon erilaisempi, sillä Daalia vähän päätti testata ratsastajaa koko tunnin ajan ja meidän meno oli kyllä täydellistä säheltämistä. Sinäänsä ihan hyvä, että pääsin menemään ponilla, jotta tajusin, että Daalia oli turhan haastava silloin minulle ja sen vuoksi en tainnut saada sitä aikaisemmin. 

10. Tämän vuoden aikana sääolosuhteet ovat suosineet yllättävän hyvin ratsastuksien aikana, sillä tämän postauksen edellisessä osassa mainitsin, että säät ovat olleet aina torstaisin hyvin huonoja, mutta nykyään meille tuntuu sattuvan ne hyvät säät, vaikka erityisesti tänä keväänä on muutenkin ollut kaikin puolin oikein mainiot säät. 

Tällaisia faktoja tällä kertaa. Mahdoitko oppia minun ratsastusharrastuksestani tämän postauksen myötä uutta? Olisi myös kiva, jos linkkaisitte näitä postauksianne kommentteihin, jos olette tehneet tämän aikaisemmin tai inspiroiduitte tekemään tämän mahdollisesti tämän postauksen myötä!

Katsaus blogivihkooni

Joulukuussa tein yhden postauksen blogivihkostani (postaukseen pääset tästä), joka osoittautuikin lopulta hyvin tykätyksi postaukseksi ja sain siihen sellaisia kommentteja, että olisi kiva saada jatkoa blogivihkostani tehdylle postaukselle. Nyt päätinkin tarttua tuumasta toimeen ja ottaa kuvia vuoden 2018 aikana tehdyistä sivuista ja jakaa ne tänne teille nähtäväksi. 

Olen ainakin omasta mielestäni kehittynyt vihkon tekemisessä jonkin verran, sillä jälki on huomattavasti viime vuoteen verrattuna siistimpää. Lisäksi olen saanut nuo yllä olevassa kuvassa näkyvät Micron kynät, joidenka avulla on helppo tehdä mustalla ääriviivat. Vihkoa tehdessäni minulla on käytössä myös Stabilon paksupäisiä, ohutpäisiä sekä yliviivaus tusseja. Viime vuoteen verrattuna myös vihkooni käytettävät piirustusvälineet ovat muuttuneet paremmiksi. Ehkä se siis vaikuttaa myös työn jälkeen.

Viime vuoden päättyessä lisäsin otsikoksi 2018, jonka jälkeen tein koko vuoden kuukausittain yhdelle kokonaiselle sivulle. Toiselle puolelle laitoin muutamia tavoitteita, mitä voisi koittaa saavuttaa tämän vuoden aikana. 

Tällä kertaa päädyin siihen, etten laita ollenkaan kuvia tammikuusta tai helmikuusta, sillä en ole niihin kovinkaan tyytyväinen. Niistä tuli ehkä hiukan sotkuiset, erityisesti tammikuusta. Aloitetaan siis katsomaan minkälaisia juttuja olenkaan pistänyt maaliskuusta lähtien tänne kesäkuuhun saakka.

Maaliskuussa olikin kaktukset teemana ja jos en muista täysin väärin, niin inspiroiduin tähän jostain katsomastani videosta. Kansilehdessä on ihan vain pelkkä otsikko ja sitä ympäröi kaktukset, jonka jälkeen tulee sivu, jossa on kuukaudesta kokonaisuudessaan kuva ja siihen kirjaankin kaikki julkaisemani postaukset. Sen jälkeen tuli viikottainen kooste, johon kirjaan aina, mitä kaikkea olen blogini eteen tehnyt. Lisäksi tämä kuukausi sisälsi muutaman sivun, mutta en lisää niistä kuvia, sillä saman tyyppiset sivut tulevat vielä tämän postauksen aikana. 

Huhtikuussa sivuja koristamassa oli kukkaset. Kuukusinäkymästä tein vähän erilaisemman maaliskuun näkymään verrattuna ja mielestäni siitä tuli ihan kiva, vaikka onkin hyvin avara ja osittain myös hiukan tyhjän näköinen. Viikon laatikot onnistuivat mielestäni hyvin ja niistä tuli jotenkin todella kivan näköiset, vaikka ovatkin suht yksinkertaiset. Itse tykkään niistä todella paljon. Kuukauden viimeisellä sivulla oli listattuna postausideoita huhtikuulle, jotka ruksitin, kunhan sain toteutettua ne. Ja sen alla oli kooste huhtikuun tilastoista. Ja nämä viimeisen sivun asiat olivat myös maaliskuun sivuilla, mutta niistä en tosiaan ottanut kuvia tähän postaukseen. 

Toukokuun sivuissa on myös paljon kukkia, jotka tosin olivat erilaisia huhtikuun kukkasiin verrattuna. Toukokuulle yritin tehdä mahdollisimman hempeät sävyt ja onnistuin siinä lopulta aika kivasti. Kuukausinäkymä oli huhtikuun kanssa samanlainen, mutta viikkonäkymä oli hieman erilainen, mutta minun mielestäni siitä tuli myös oikein kiva. Toukokuullekin lisäsin koosteen kuukaudesta sekä tietysti postausideat ja mielestäni siitä sivusta tuli koko toukokuun nätein sivu.

Kesäkuulle päätinkin tehdä hiukan värikkäämmän ja räväkämmän teeman ja kesäkuun sivuilta löytyykin paljon värikkäitä viirejä koristamassa tekemiäni sivuja. Fontiksi valitsin vähän leikkisemmän fontin, joka sopii mielestäni oikein kivasti tähän kesäkuun teemaan. Kuukausikoosteesta tein vähän erilaisemman ja siitä tuli kyllä ehkä tämänhetkisistä kuukausimalleista oma suosikkini. Viikkokoosteeseen en jaksanut erityisemmin panostaa, joten siitä tuli hyvinkin yksinkertainen.

Kesäkuulle tein kaikkien näiden edellisissä kuukausissa olevien sivujen lisäksi jotain aivan uutta ja päätin kokeilla trackerin käyttöä. Lisäsin siihen kohdat: kirjoittaminen, julkaisu, muiden blogien luku, kommentteihin vastaaminen, instagramiin kuvan laittamisen, valokuvaamisen sekä kuvien muokkaamisen, joka tosin koskee pelkästään vain blogiin tulevien kuvien muokkausta. Ainakin tähän mennessä sivu on toiminut hyvin ja varmasti jatkossa teen trackereitä lisää, sillä niistä pystyy hyvin seuraamaan, miten ahkerasti on esimerkiksi kirjoitellut blogiin.

Tällä hetkellä blogivihkoni näyttää tuolta ja olen kyllä tykännyt erityisesti näistä kuukausista maaliskuusta alkaen. Blogivihkon avulla pystyy hyvin toteuttamaan piirtäen itseään ja se on kyllä kiva, että välillä tulee tehtyä blogin eteen asioita muutenkin, kun vain koneella istuen. 

Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia teille heräsi postauksesta ja meinaatteko jossain vaiheessa alkaa itse tekemään blogivihkoa tai bujoa eli bullet journalia vai mahdatteko te tehdä jo sellaista? Jos omistatte myös postauksissa, joissa esittelette teidän blogivihkojanne, niin katson niitä enemmän kuin mielelläni, joten niitä saa linkkailla tuonne kommentteihin!  

Uljas mustalla satulatta

Torstaina meillä oli kesäloman toinen ratsastustunti, jolle tunnille sain Pokemonin. Ennen ponien tuloa hopotiin, meillä oli Alinan kanssa suunnitelmissa, että mentäisiin satulatta. Ajatus kuitenkin vähän tyrmääntyi, kun näin, että ratsunani oli Pokemon, sillä tiesin, ettei poniorilla olla menty hirvittävästi ilman satulaa. Tallille päästyä opettajamme sanoi, että saamme mennä ilman satulaa ponistani huolimatta, joten päätin ottaa riskin ja koittaa onneani ratsastaa Pokemonilla satulatta.

Tunnin aiheena meillä oli siirtymiset ja niillä aloitimmekin heti alkukäyntien jälkeen. Kun olimme ottaneet ohjat tuntumalle, aloimme kääntämään molemmilta pitkiltä sivuilta käynnissä keskihalkaisijalle ratsujamme, jonka keskellä oli tarkoitus tehdä pysähdys. Pysähdyksen jälkeen jälkeen jatkaa suoraan eteenpäin, josta käännyttiin aina samaan suuntaan kohti uraa. Meillä onnistui pysähdykset Poksun kanssa oikein hyvin. Käynnissä poni oli vähän löysän tuntuinen ja huomasi kyllä, että poni oli mennyt jo päivällä aikaisemmin useamman tunnin.

Kuvista kiitos taas Viiville, ellei toisin mainita!

Hetken käyntityöskentelyn jälkeen siirsimme ponit raviin. Ennen tuntia hiukan mietitytti, mitenköhän kestän Pokemonin pomputtavassa ravissa, mutta loppupelissä ei ollut mitään ongelmia selässä pysymisessä. Olihan se ravi silti pomputtavaa, muttei todellakaan niin paha kuin olin kuvitellut sen olevan. Ravissa käänsimme poneja myös keskihalkaisijalle, mutta pysähdyksien sijaan teimme käyntisiirtymisiä. Ravissa Poksu oli ehkä vähän hitaan puoleinen, mutta siellä selässä se hitaampi vauhti tuntui oikein mukavalle. Käyntisiirtymät sujuivat ihan hyvin, vaikka olisi voinut lähteä vähän terävämmin takaisin raviin.

Kun olimme ravanneet toiseen suuntaan, vaihdoimme kierrosta lävistäjällä, jossa tehtävänä oli tehdä askeleen pidennys keventäen. Sen jälkeen poni aktivoituikin ja meni reippaammin ja sen kyllä huomasi, sillä samalla ravi pomputti huomattavasti enemmän. Tähän jälkimmäiseen suuntaan teimme ravista keskihalkaisijalle pysähdyksiä. Ne menivät vähän niin ja näin, mutta saimme kuitenkin muutaman onnistuneenkin pysähdyksen. Ennen käyntiin siirtymistä teimme vielä jokaisen sivun puolessa välissä ravin kokoamista, jotka menivätkin oikein hyvin. Ravien jälkeen siirsimme ponit käyntiin ja annoimme vähän pidempää ohjaa.

Laukkatehtävässämme jakauduimme kahdelle ympyrälle ja tällä kertaa olin Gerdan ja Alinan kanssa samalla ympyrällä. Ennen laukkaamista väistätimme ympyrän avoimella puoliskolla takaosaa. Siinä Poksu toimi ihan hyvin ja saatiin hyvät väistöt aikaiseksi. Sen jälkeen otimme ympäri ympyrää laukkaa. Aluksi Poksu lähti vähän hitaasti, mutta sen jälkeen se laukkasi ihan hyvin. Laukassa oli oikein hyvä istua, kun poni meni sen verran rauhallisesti. Muutama kesken kaiken tapahtunut siirtymä raviin tapahtui, mutta muuten olen laukkaan oikein tyytyväinen. 

Ensimmäisen kierroksen laukat eivät kuitenkaan mennyt niin onnistuneesti, vaikka poni kulkikin hyvin ja kiltisti eteenpäin. Jotkut teistä varmaan tietävätkin, että meillä on tunneilla käytössä korvanapit ja se oli kesken laukan tippumassa minun korvasta. Siinä samassa Alina pyysi minua oikaisemaan, ettei tule Gerdan kanssa liian lähelle oripoikaa, Siinä samalla yritin sitten säätää korvanappia takaisin korvaan sekä oikaista ponin kanssa, jotta Gerda saisi lisää tilaa itselleen. Tilanne kuitenkin vähän eskaloitui, kun tasapainoni petti, josta Pokemon luultavasti hiukan säikähti, sillä olin ihan kallistunut sen toiseen puoleen. Sitten se lähti vähän reippaampaan laukkaan, jonka seurauksena lensin selälleni maahan ja samalla sain kolautettua pääni aika kovasti maahan. Pään kolahduksesta, ei ole ainakaan toistaiseksi seurannut mitään erikoista, joten säikähdyksellä olemme ainakin vielä tähän mennessä selvinneet. Kiipesin kuitenkin heti takaisin selkään ja kävelin pienen hetken, jonka jälkeen vaihdoimme suuntaa sekä ympyrää toiseen päätyyn, jossa jatkoimme laukkaamista.

Toisessa suunnassa emme väistättäneet takaosaa, vaan teimme laukannostoja ravista ympyrän avoimen puolen keskeltä, jonka jälkeen laukattiin puolet ympyrästä ja sitten siirtymä takaisin raviin. Laukannostot onnistuivat meidän osaltamme oikein hyvin ja laukassa Pokemon tuntui ihanan rauhalliselta sekä varsin kuuliaiselta. Muutamien nostojen jälkeen jatkoimme laukkaa koko ympyrällä, joka sujui myös ihan hyvin, eikä laukassa sattunut enää muita kommelluksia tällä kertaa.

Lopuksi otimme vielä ravia kenttää ympäri ja matkan varrella teimme ympyröitä. Muutaman kerran tasapaino meinasi hiukan heittää, mutta pysyin kuitenkin hyvin kyydissä, enkä enää tippunut toista kertaa. Ihan hyvä vain, että yhdellä tippumisella selvittiin, sillä siitäkin tuli jo suht kova isku tuonne takaraivoon. Ravailujen jälkeen siirryimme vielä käyntiin ja käynnissä annoimme vähän pidempää ohjaa, jonka jälkeen kävelimme talliin, jossa hoidin Pokemonin.

(c) Mila K.

Kaiken kaikkiaan tunnista jäi todella hyvä fiilis ja olin itsestäni ylpeä, että pysyin noin hyvin ponin kyydissä, eikä mitään muuta sattunut tunnin aikana kuin tuo yksi tumpsahdus. Pokemon oli mukava ratsastaa ja minua ei ollenkaan haitannut, että poni oli hiukan hitaampi tunnin aikana. Pakko todeta, että on se kyllä rikkaus, kun pääsee menemään noin upealla oripojalla, joka on vielä niin kiltti! Upea poni!

Varmaan huomasittekin, että blogini koki muodonmuutoksen perjantaina ja siitä voinkin kiittää vain ja ainoastaan Roosaa! Olen kyllä niin tyytyväinen tähän ulkoasuun, sillä sain sen mitä toivoinkin, eli jotain aivan erilaista. Olisi kiva kuulla tuolla kommenteissa teidän mielipiteitä tästä ulkoasusta sekä tästä postauksesta. Uskon, että Roosakin haluaa kuulla, mitä te oikein pidätte tästä!

Rakas ystävänpäiväkirjani...

Monissa blogeissa on näkynyt useita kuukausia sitten nelijalkaisten kirjoittamia ystävänpäiväkirjoja. Tällä kertaa ajattelin päästää Gerdan kirjoittelemaan samaista postausta, johon sain alun perin idean Olgalta, mutta sen jälkeen olen saanut inspiraatiota mm. Pihlalta, Piritalta ja Aamulta. Pidemmittä puheitta voidaankin mennä katsomaan, mitä Gerda eli suosikkiponini Kiviojalta on tänne blogiini oikein kirjoitellut!

Nimeni: He(i)ppa kaikki Ainon blogin lukijat, täällä minä, Gerda! Minua siis kutsutaan Gerdaksi, jos se on jäänyt vielä jollekin epäselväksi. Kutsumanimeni tulee ihan virallisesta nimestäni, joka onkin Pirttirannan Gerda. 

Ikäni: Minä olen vielä nuorta sorttia, enkä ole ollut vielä tuntikäytössä kuin vasta muutaman vuoden ajan. Olen kuitenkin syntynyt vuonna 2012, joten tällä hetkellä olen huimat kuusi vuotta vanha. Ja ne kaikki vuodet olenkin asustanut samassa osoitteessa, josta kerron vähän myöhemmin.

Osoitteeni: Tämä kohta tulikin nopeammin kuin ajattelinkaan, mutta nyt kuitenkin asiaan. Asustelen kuitenkin tällä hetkellä ja olen aina asunutkin Kiviojan Ponitallilla. Yleensä minut löytää sieltä muiden pikkuponien joukosta, joko tarhasta, pihatosta tai sitten kesäisin laitumelta, joka on kyllä ihan suosikki paikkani, kun sieltä löytyy paljon ruokaa sekä tilaa!

Perheeni: Minun isäni on Stjärnsunds Wictory ja äitini on Stjärnsunds Eileen. Vanhemmillani on myös yhteinen poika, joka on samalla myös minun veljeni ja sen nimi on Stjärnsunds Jimmy. Minulla on myös oma poika, jonka nimi on Pirttirannan Lego. 

Gerda ja sen viime kesäinen varsa

Väritykseni: Väriltäni olen ruskea. Minulla on ruskea karva sekä häntä että harja. Tämä minun oma värituntemukseni ei ole mikään täysi kymppi, mutta olen todella varma, että väritykseni mahtaa olla tummanruunikko. Korjatkaahan joku, jos olen todella pahasti väärässä. Olen täysin ruskea, eikä minulla ole laisinkaan mitään merkkejä, joka on kyllä hiukan harmi, sillä sellainen pieni tähtönen olisi aika suloinen tuossa minun otsassani.

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla: Veikeä, haastava ja onnistumisien palkitseva poni. Hups, tuossa taisikin olla enemmän kuin kolme sanaa, mutta kolme asiaa kuitenkin.

Lempivärini: Se on pinkki! Ehdoton lempivärini on pinkki ja se pukee minua kyllä parhaiten. Minulla on myös pinkki riimu, joka alkaa olla kyllä hiukan likainen, mutta silti se on kauniin näköinen päälläni. Olisipa kaikki varusteeni pinkkejä!!

Katsokaas minun hienoja pinkkejä päitsiä

(c) Salla L.

Lempiruokani: Erityisesti tykkään kaikista herkuista. Leipä on hyvää sekä tietysti myös porkkanat ja omenat. Harmikseni saan vain porkkanoita ja omenia liian harvoin, mutta leipää senkin edestä. Myös muutkin herkut kelpaavat minulle, mutta nämä tuli mieleen ensimmäisenä.

Lempieläimeni: En ole päässyt tekemään ponien lisäksi erityisemmin tuttavuutta muihin eläimiin. Kotonani on kyllä kolme kisumirriä, joita kyllä näen aika usein, kun ne juoksentelevat välillä missä sattuu. Joskus myös niitä näkee kesken työpäivän, kun ne kipittävät keskeltä kenttää.

Lempikouluaineeni: Noilla ihmisillä taitaa olla hiukan erilaisemmat kouluaineet, kun taas meillä poneilla on omanlaisensa kouluaineet. Niistä kouluaineista, mitä olen opiskellut lemppareitani ovat olleet väistöt. Niitä tykkään tehdä eniten uraa seuraten ja se onkin minulle kaikista helpointa. Haluan kuitenkin kehittyä väistöissä sekä muissa kouluaineissa vielä paljon. Lisäksi tykkään myös laukata ja siinä olenkin tehnyt kehityksen kannalta varsin suuren harppauksen. Nykyään menen rauhallista laukkaa, kun taas aikaisemmin kuljetin ratsastajiani ympäri kenttää täysiä. 

(c) Iina A.

Mistä pidän: Pidän todella paljon siitä, kun minua kehutaan ja annetaan rapsutuksia. Syöminen kuuluu myös lempipuuhiini niin myös nukkuminenkin. Mieluisiin puuhiini kuuluu myös maastoilu sekä esteiden hyppääminen, vaikka niiden parissa minulla on vähän tapana testata ratsastajia ja joskus jopa heittää ne maanpinnalle. 

Mistä en pidä: Ötökät sekä satulavyön kiristys eivät ole missään nimessä lempipuuhiani. Nykypäivänä olen vähän tottunut ajatukseen, että satulavyötä täytyy kiristää aina ratsastamaan lähtiessä. Ötökät ovat kuitenkin edelleen ärsyttäviä, enkä missään nimessä jaksa niiden läsnäoloa minun elämässäni. 

(c) Sara L.

Ihanin hevoskokemukseni: Niitä on useita. Jos nyt mietitään niitä Ainon kanssa koettuja yhteisiä kokemuksia, niin sanoisin, että omia suosikkejani ovat olleet maastot, joissa ollaan päästy laukkailemaan kovaa. Olen myös pitänyt yhteisistä kisoistamme sekä tietysti myös siitä tänä keväänä olleesta estetunnista, jolloin sain kupsautettua Ainon kahteen kertaan alas selästäni.

Toivoisin: Että elämäni saisi olla rentoa ja pääsisin kokemaan erilaisia juttuja sekä tutustuisin uusiin kavereihin. Ja tästä listasta ei saa unohtaa suurinta ja hartainta toivettani. Toiveenani olisi, että saisin paljon herkkuja sekä rapsutuksia!

Rakkaudella: Ainon lempiponi, dartmoorinponitamma Gerda.

Gerda on pienestä pitäen tykännyt rapsutukista! Kuva vuodelta 2013.

Gerdan ensimmäiset tarinoinnit täällä blogissani oli nyt tässä. Mitä piditte? Ja olisi kiva kuulla, mitä ajatuksia teille heräsi tästä postauksesta. Olitteko mahdollisesti nähneet näitä postauksia koskaan aikaisemmin ja mitä tykkäsitte?