-->

lauantai 5. elokuuta 2017

Koulua ja esteitä // Ratsastusleiri osa 1

Yksi kesän odotetuimmista, upeimmista ja mahtavimmista viikoista on nyt ohi... Tosiaan, perjantaina meillä oli ratsastusleirimme viimeinen leiripäivä ja oli aika päättää hienot neljä päivää hyvin märissä merkeissä. Kiitos kaikille leiriläisille huippuleiristä! Lupailinkin, että leiristä tulee omat postauksensa ja tänään on ensimmäisen osan aika. Tässä postauksessa kerron teille tiistain leiripäivästä

Kaikki leirillä otettu materiaali on (c) minä, Salla, Nea, Elsa tai Ella


Leiripäivämme alkoi tiistaina klo. 8.30, mutta tallille saavuimme jo kahdeksan jälkeen. Tallilla hetken tuntilistaa ihmeteltyämme, menimme hakemaan ensimmäisien tuntien poneja sisälle. Minä olin Alinan, Pihlan, Lounan ja Idan kanssa samalla tunnilla ja meidän tuntimme oli Sallan, Ellan, Nean ja Elsan tunnin jälkeen. Ennen meidän omaa tuntia, autoin Sallaa karsinassa ja kentällä selkään. Tämän jälkeen menin harjaamaan Etydiä, jolla menin seuraavan tunnin ja sen jälkeen lähdin hetkeksi aikaa kuvailemaan tätä meitä edeltävää tuntia. Hetken kuvailujen jälkeen laitoin Etydille ja minulle varusteet päälle ja kentälle. 

Nousimme selkään vähän aikaa ennen tuntimme alkua toisella kentällä ja siellä tuli heti alkukättelyssä ongelmia, kun en meinannut saada satulavyötä tarvittavan kireälle. No sain sen kumminkin, mutta sen seurauksena kädet olivat hartioista seuraavat pari päivää älyttömän kipeitä. Hetken kävelimme pienemmällä kentällä ja sen jälkeen suuntasimme kohti alakenttää. 

Heti alkukättelyssä ryhdyimme tositoimiin ja aloitimme ravissa tekemään toiselle pitkälle sivulle avotaivutuksia. Jos nyt oikein muistan, niin ne menivät ihan hyvin. Etydi taisi tehdä liian loivaa avoa, mutta vauhti oli kumminkin ihan sopiva. Avojen jälkeen jatkoimme hetken ihan ravaillen harjoitusravissa ja siirryimme käyntiin ja jäimme isojen ponien kanssa pääty-ympyrälle, jossa aloimme tekemään pohkeenväistöjä ympyrän avoimella puolella. Ne väistöt menivät ihan ok, vauhti oli turhan reipas ja väistöaskeleet olisivat voineet olla hiukan jyrkempiä. Kun olimme tehneet hetken aikaa käynnissä, niin siirryimme raviin ja teimme vielä muutamat väistöt ravissa. Sitten vaihdoimme suuntaa ja päätyjä ja jatkoimme samaa tehtävää ravissa. Tässä kierroksessa huomasin, että Etydi alkoi jo vähän lämpenemään, eikä väistöistä oikein tullut mitään, sillä keskittyminen meni siinä, kun hidastelin Etydiä aina vähän väliä.



Väistöjen jälkeen otimme välikäynnit, jonka jälkeen teimme siten, että toiselle pitkälle sivulle tehtiin avotaivutus ravissa, jonka jälkeen sen pitkän sivun lopusta laukka, laukassa pääty-ympyrä ja laukkaa jatkettiin seuraavan pitkän sivun puoliväliin saakka, josta ravi ja uudelleen taas sama. Etydi alkoi vähän lämpenemään lisää avoissa ja kaikenlisäksi ennakoimaan, joten avot menivät vähän, miten sattuu. Noh, laukka oli ihan mukavan tuntuista, vaikka välillä olikin aika vauhdikasta. Teimme ensin avoja, jonka jälkeen laukkaa hetken toiseen suuntaan, jonka jälkeen laukkasimme ympäri kenttää, sitten vaihdoimme suuntaa ja teimme vielä näitä samoja, mutta eri suunnassa. Toisessa suunnassa Etydillä oli astetta enemmän vauhtia, mutta sain sen lopulta sopivaan vauhtiin. 

Laukkailujen jälkeen teimme loppuravit, jonka jälkeen kävelimme pitkillä ohjilla kenttää ympäri. Kävelyjen jälkeen tulimme kaartoon, tulimme alas selästä ja menimme talliin. Siellä hoidimme ponit ja veimme ne ulos. 




Ensimmäisten ratsastustuntien jälkeen meillä oli ruokailu. Ruokana meillä oli kanakastiketta sekä riisiä ja jälkiruokana marjakiisseliä. Ei tuota ruokaa voi, kun kehua, miten hyvää se voikaan olla! Ruuan jälkeen saimme ostaa pienestä kioskista vähän herkkuja, jonka jälkeen meillä oli vapaa-aika. Sen tosin vietimme tiistaina varustehuoneessa lattialla istuen ja herkkuja syöden sekä puhelimia näpräten. 

Vapaa-ajan jälkeen meillä olikin teoriaa, jossa aiheena oli kahdella ohjalla juoksuttaminen. Poneina meillä toimi shettikset Elegia ja Sunshine. Ensimmäisenä Pami näytti Elegian kanssa, miten homma oikein toimii ja sen jälkeen pääsimme itse kokeilemaan, miltä juoksuttaminen kahdella ohjalla oikein tuntuukaan. Minä pääsin juoksuttamaan Elegiaa ja se ei ollutkaan niin helppoa, miltä se oikeasti näytti. Juoksuttaessa kävin kaikki askellajit läpi ja kokeilin myös taivuttaa Elegiaa, muttei siitä oikein meinannut tulla yhtikäs mitään, kun poni meinasi siirtyä koko ajan pienemmälle ympyrälle. Kun itse olin juoksuttanut, seurasin muiden kanssa, kun loput juoksuttivat Elegiaa ja Sunshinea ja sen jälkeen lähdimme hakemaan seuraavan tunnin urheat ratsumme laitumelta. Minä kävin hakemassa Poksun laitumen perältä, ja sitten menin syömään välipalaa, joka oli leipää, vesimelonia ja banaania. 


Olimme päivän jälkimmäisistä tunneista ensimmäisellä tunnilla ja aiheena meillä oli esteillä tekniikka. Ennen tuntia harjailin Pokemonin, varustin itseni ja ponin, jonka jälkeen lähdinkin kentälle. Siellä kävelimme hetken, jonka jälkeen otimmekin ravia. Ravissa tulimme puomeja, jotka olivat vähän niin kuin loivalla kiemurauralla. Paikoittain Poksu liikkui hyvin hitaasti, mutta välillä ravi oli oikein lennokasta. Jälkimmäinen puomi nostettiinkin, sitten pieneksi kavaletiksi ja tulimme sitä. Taisimme myös lisätä tähän tehtävään jossain vaiheessa laukkaa. Laukassa Pokemon oli todella tahmea, eikä meinannut liikkua kovinkaan hyvin eteenpäin, mutta välillä tuli ihan reippaitakin pätkiä.




Laukkailujen ja kävelyiden jälkeen siirsimme ponit ravin kautta käyntiin ja kävelimme hetken aikaa pitkin ohjin. Käveltyämme tulimme kolmen esteen jumppasarjaa, joka meni ihan hyvin, tosin en päässyt kahteen viimeiseen esteeseen koskaan mukaan. Tämän jälkeen tulimme pientä rataa, jossa oli yksi okseri, loivalla kiemurauralla kavaletit ja jumppa. Rata meni muistikuvien mukaan ihan hyvin, vaikka vauhti olisi voinut olla paikoittain hiukan reippaampaa. Tulimme vielä kaksi pientä rataa, joihin kuului nämä samat esteet. Ne menivät osittain ihan hyvin, sillä jotkut tiet olivat vähän huonoja, koska esimerkiksi okserille kääntyminen oli aika haasteellinen. Ratojen jälkeen tulin kerran vielä Pokemonin kanssa jumppasarjan, joka meni kaikista parhaiten tuon tunnin aikana. Pääsin, jopa kaikkiin hyppyihin mukaan!





Hyppelyiden jälkeen otimme vielä loppu ravit ja käynnit ja niissä Poksu liikkui oikein kivasti. Tunnista jäi kyllä todella hyvä fiilis! Tunnin jälkeen menimme hoitamaan ponit ja sen jälkeen vein Poksun ulos. Sen jälkeen vielä lähdin kuvailemaan jälkimmäistä tuntia. Tunnin päätyttyä korjasimme kaikki esteet ja lähdimme talliin auttelemaan muita ja sen jälkeen suuntasimme kotiin.

Suunnitelmiin tulikin vähän muutoksia ja julkaisin vain yhden leiripäivän tässä postauksessa, mutta sen sijaan seuraavaan leiripostaukseen tulee aika varmasti kaksi päivää, mutta ehkä tästä tuli tarpeeksi pitkä nyt yhdelle päivälle. Toivottavasti piditte postauksesta, olisi kiva kuulla tuolla kommenteissa, mitä te piditte! Huomiseen!

perjantai 4. elokuuta 2017

Halusin pois ratsastustunnilta

Suunnitelmissa minulla on ollut monen monta hetkeä jo toteuttaa postaus, jossa kerron faktoja, joita teistä, ei ehkä monikaan tiedä minusta ja minun ratsastusharrastuksestani. En ole nähnyt, tai en ainakaan muista olleeni näkevinäni missään samanlaista faktapostausta, joten toivottavasti viihdytte tämän postauksen parissa. Olisi kiva, jos joku muukin innostuisi tästä postauksesta ja tekisi myös samanlaisen omaan blogiinsa! Pidemmittä puheitta, mennään suoraa tietä faktojen pariin!

Kuvat ovat yhden ratsastustunnin kuvia toukokuulta, jotka ovat taineet jäädä julkaisematta. Kaikki kuvat (c) Jenna Pasonen
1. Ratsastin yhteensä kaksi kertaa ratsastustunnilla siten, etten ratsastanut yksinäisesti. Ensimmäisellä kerralla minua talutettiin ja toisella kerralla käveltiin vieressä, mutta kolmannella kerralla menin jo yksinään. Tällöin taisin ratsastaa Sunshinella ensimmäistä kertaa.

2. En ole koskaan halunnut olla menemättä ratsastustunnille, mutta kerran olen tosissani halunnut sieltä pois, koska oli kylmä sää ja talvipakkaset, joten siinä vaiheessa tuntia olin, niin jäässä, etten olisi halunnut jatkaa ratsastustuntia enä yhtää pidempää.


3. Ennen pidin paljon enemmän esteistä, mutta nykyään tykkään myös kouluratsastuksesta. Olen silti vieläkin sitä mieltä, että esteratsastus on enemmän se minun juttuni.

4. Ensimmäisissä estekisoissa, kun menin Jasonilla, sanoin toiselle ratsastajalle, että menen koko radan ravissa, mutta todellisuudessa Jason nosti laukan ja laukkasin koko radan!


5. Olen käynyt monta kertaa maastossa, mutta vain yhden kerran olen tippunut siellä. Tähän syy oli kylmä sää ja yli-innokas Elegia, joka päätti tehdä kaikenlaiset hyppelyt.

6. Aina, kun hyppäämme ratsastustunnilla vähän korkeampia esteiä, niin korkein on aina 85cm, eli tämän hetkinen este-ennätykseni, mutta jos se olisi yhden reiän korkeampi, se este olisi 90cm ja minä saisin uuden este-ennätyksen. Useamman kerran olen hypännyt jo sitä 85cm, mutta koskaan se ei ole ollut siitä korkeampi. Olen alkanut miettimään, että onkohan se epäonnenlukuni!


7. Aloitin ratsastuksen vuoden 2012 syksyllä ja olen ratsastanut todella paljon erilaisissa sääolosuhteissa, mutta koskaan en ole ollut, niin märkä, mitä olin 2017 vuoden elokuussa olevan tunnin jälkeen.

8. Olen käynyt kuudissa eri kisoissa, mutta olen mennyt yhteensä seitsemän luokkaa. Ne luokat ovat olleet esteillä: ristikko, ristikko, 50cm ja 60cm. Koulussa ne ovat taas ollet: Helppo C e.b. special kahteen kertaan ja kerran C-merkki. 


9. Ensimmäisen kerran laukkasin Kiviojalla maastossa Eileenillä ja se oli hauskaa. Samalla kerralla kävimme myös  ensimmäistä kertaa kahlaamassa ponien kanssa järvessä, ja muistan sen, että Eileen söi vaan ja seisoi melkeinpä koko ajan paikoillaan siellä vedessä.

10. Olen huomannut, että aina torstaisin, kun minulla on ratsastustunti, niin silloin on hyvin huono sää. Yleensä juuri torstaisin on viikon huonoin sää, mutta joskus hyvällä tuurilla aurinko saattaa pilkoottaa sieltä pilven takaa.

Tässä taisikin olla kymmenen vaivalla keksittyä faktaa. Ja oikeasti mietin melkeinpä jokaista kohtaa ainakin 10 minuuttia. Olisi kiva, jos joku teistäkin innostuisi tekemään tämän postauksen, ja jos näin käy, niin sen postauksen saa ilomielin linkata tämän postauksen kommentteihin, niin käyn lukaisemassa ja kommentoimassa siihen! Kertokaas kommenteissa, mitä piditte tästä! Huomenna mahdollisesti jo leiripostauksen parissa! 

torstai 3. elokuuta 2017

Sydämen sulattajat

Tänään leiripäivän aikana olenkin kerennyt kuvailemaan aika paljon poneja ja varsinkin varsallisia poneja ja niiden varsoja. Ovat ne varsat niin suloisia, kun ne kirmaavat ympäri laidunta ja perässään huolehtivaiset emät. Kuvista tuli sen verran kivoja, että ajattelin jakaa ne tänne, jotta tekin voitte katsella näitä sydämen sulattajia! 

1. Annin varsa katsoo kohti tulevaisuutta.

2. Emerin vauva poseraa kameralle korvat hörössä.

3. Erinin ja Annin varsat haistelevat toisiaan.

4. Daalia ja sen varsa ulkoilmassa ensimmäisiä kertoja.

5. Sintti ja sen suloinen varsa kirmaa pitkin laidunta.

6. Sievä Queenin varsa spurttailee.

7. Sintin varsa innoissaan juoksemassa laitumella.

8. Sintin varsa ihmettelemässä maailman menoja.

9. Daalian  varsa katselee uteliaana, mitä kuvaaja oikein säätää.

10. Daalia varsan metsästyksessä

11. Terhakka Erinin varsa seuraamassa ratsastustuntia aidan takaa.

12. Niin suloinen,  Erinin varsa.

13. Daalian vauvalla vasta vauhtia riittääkin.

14. Pokemon katselee, mitä laitumella oikein tapahtuu.

15. Berry kävelemässä laidunta pitkin.

16. Enni ja sen varsa ilta-auringossa

Siinä oli kuusitoista kuvaa sydämen sulattajista. Mitä piditte kuvista ja olisi kuulla, mikä oli teidän suosikki kuvanne!

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Analysoidaan omaa blogiani

Tänään ajattelin kirjoitella hiukan enemmän omaan blogiini liittyvää postausta, jossa olisi tarkoitus analysoida tätä minun Eläimet sydämessä -blogia eli siis, arvioin itse omaa blogiani plussin ja minuuksin. Toivottavasti viihdytte tällaisen postauksen parissa! Ja vielä näissä alkupölinöissä haluan kiittää Katria, jolta sain kauan sitten idean kirjoittaa tämän postauksen!


Minun mielestäni blogini ulkoasu on värimaailmaltaan mukavan pirteä ja kesäinen. Kokonaisuudessaan se ei ole hirvittävän yksinkertainen, eikä myöskään liian moderni sekasorto, vaan minun makuuni juuri sopiva. Veera on onnistunut ulkoasuni tekemisessä hyvin ja saanut siitä juuri minun näköiseni!

Ulkoasussani yksi lempikohdistani on banneri ja siinä erityisesti tuo kuva, jossa hyppään Eetun kanssa tuota reunaa. Se on mielestäni hyvin onnistunut ja se on saatu kivasti toteutettua! Tykkään myös noista taustalla olevista kuvista, sillä ne ovat kivan himmeät ja ne sopivat toisiinsa. Tuo oikean puolimmainen kuva on ehkä hiukan hassu, enkä ole vieläkään hahmottanut, miten päin siinä on poni. Tosin se on vain pieni kohta bannerista, eikä niinkään olennainen, joten sanoisinko, ettei sillä ole niin suurta merkitystä, kun esimerkiksi tuolla hyppykuvalla.

Ulkoasussa tykkään myös todella paljon tuosta kaunofontista, joka esiintyy otsikoissa ja bannerissani. Mielestäni se on kivasti epäselvä, mutta silti, siitä saa todella hyvin selkoa! Omasta mielestäni siinä on joitakin yksityiskohtia, mitkä saavat sen fontin esille. En tiedä ajattelenko ihan omiani, vai mitä, mutta joka tapauksessa, tykkään tuosta fontista todella paljon!


Minun mielestäni sivupalkistani löytyy kaikki olennainen ja sellainen, mitä lukijat sieltä tarvitsevatkin. Ehkä sinne voisi lisätä tunnisteet, mutten koe sitä, niin tarpeelliseksi, joten se ei ainakaan toistaiseksi ole sivupalkissa.

Sivupalkissa on ensimmäisenä kuva, jonka ympärillä on kaksi sydäntä. Mielestäni tuo kuva sopii tuohon todella hyvin, ja sen toteutus on onnistunut. Toisena sivupalkista löytyy tervetuliais teksti, joka on ehkä hiukan tylsähkö, eikä niin mukaansa tempaiseva. Sitten löytyy ulkoasuni tekijä, ja se on siinä ihan hyvä. Sitten on someikonit, jotka ovat ihan kivat. Tosin itse tykkäisin enemmän, jos instagramin ja jalustimen ikonit olisivat tuolla samalla mintunvihreällä, millä sähköpostikin. Someikonien jälkeen löytyykin instagramini uudelleen, jossa vaihtuu kuva. Mielestäni se on kiva ja yksi lempikohdistani sivupalkissa. Sen jälkeen löytyykin lukijat, jonka jälkeen on kuukauden kommentoijat. Tykkään myös siitä, sillä siitä näkee, kuka on kommentoinut eniten, ja olettaisin, että myös itse kommentoijat pitävät siitä, kun voivat löytää itsensä kolmen eniten kommentoijan joukosta! Toiseksi viimeisenä sivupalkista löytyy blogiarkisto, joka on sivupalkin hyödyllisin asia ja viimeisenä katsotuimmat tekstit. Mielestäni katsotuimpien tekstien, vaikka sanottaisiinko, että malli, voisi olla joku muu, koska tuo mikä tuossa on, niin on niin perinteinen, että vaihtelu olisi virkistänyt.

Kokonaisuudessaan tykkään sivupalkista, vaikka siellä muutama kohta olisikin, jotka voisivat muuttua, mutta ei se niin olennaista ole, joten se saa olla, mikä siinä onkin!


Sitten niihin sivuihin, jotka löytyvät bannerin alapuolelta. Mielestäni blogissani  on kaikki olennaiset sivut ja mielestäni niitä on sopivasti, ei liikaa, eikä myöskään liian vähän. Pidän siitä, kun sivut ovat aseteltu perinteisesti bannerin alle, eikä niissä ole mitään ylimääräisiä hörpöttimiä ja ne löytyvät helposti.

Kirjoittajan sivulla on mielestäni teksti vähän liian luettelomaisesti, mutta en ole vielä kerennyt sitä vaihtamaan, mutta olen aika varma, että siihen tulee vielä muutos ja en todellakaan tiedä miksi sivun alussa on erikseen kirjoittaja, myös otsikon lisäksi. Vaikka sivulla onkin hiukan korjattavaa, sanon silti, että sieltä löytyy suurinpiirtein kaikki se olellinen tieto, mitä siellä pitää ollakkin.

Lorun sivulla taas teksti on hiukan sujuvampaa ja mielestäni sieltäkin löytyy aika lailla olellisin tieto. Ehkä näyttelytulokset saattavat olla jonkun mielestä turhia, mutta niitä pidän siellä oikeastaan, vain itseäni varten. Lorun sivulla olen tajunnut ottaa "Loru" tekstin pois otsikon alta.

Melkein viimeisenä sivuna on sivu, jossa esittelen poneja, jotka seikkailevat useimmiten blogissani. Omasta mielestäni se sivu on kivasti toteutettu ja siitä löytyy aika lailla olellinen. Ehkä kaipaisin siihen vielä lisää itse tuottamaani tekstiä, jossa kertoisin hieman enemmän poneista.

Viimeisenä sivuna onkin yhteystietoni, jossa lukee blogini sähköposti, jolla saat minuun yhteyttä. Eipä siellä oikeastaan muuta ole.


Viimeisenä voidaankin analysoida postauksiani. Mielestäni blogini materiaali on hyvin monipuolista ja postauksien aiheet vaihtelevat aika paljon, mutta blogilla on silti yksi pääpaino ja se on ponit + ratsastus.

Omasta mielestäni tuottamani teksti on suht sujuvaa ja yleensä sieltä ei löydy, mitenkään suuria kirjoitusvirheitä, ja jos niitä löytyy, niin ne yleensä ovat yksittäisiä yhdistys-, pilkku ja yhdyssanavirheitä. Ja olen huomannut, että kirjoitustaitoni on kehittynyt huimasti, siitä, kun aloitin bloggamisen.

Blogini postauksissa on yleensä runsas määrä tekstiä ja sen lisäksi sieltä löytyy paljon isoja ja laadukkaita kuvia. Joskus blogini kuvat eivät ole muokattuja, joten siinä olisi parantamisen varaa. Pidän myös hyvänä, että kuvia on tekstien väleissä, eikä kaikki kuvat ole könttänä lopussa, alussa, eikä keskellä.

Olisi mukava kuulla, oletteko te samaa mieltä kanssani näistä kohdista. Toivottavasti piditte postauksesta. Huomenna taas uuden postauksen parissa! 

tiistai 1. elokuuta 2017

Heinäkuu 2017

Minusta on jotenkin todella vaikea käsittää mihin nämä kuukaudet oikein menevät. Heinäkuu, se tuli ja meni nopeasti, enkä koskaan olisi voinut edes kuvitellakaan sen menevän noinkin nopeasti. Se olisi voinut kestää hiukan kauemmin, sillä elokuun alkaessa tuntuu vain siltä, että kohta ne ihanat koulukirjat kököttävät edessäni ja samalla pyörii ajatus siitä, etten kerkeä tekemään muuta, kun vain pakollisia koulusta saatuja töitä ja hommia. Nyt voidaankin toivoa vain parasta, ettei koulu veisi niin paljoa vapaa-ajastani, mitä se esimerkiksi viime vuonna vei. Noh, koulun alkuun on vielä täällä meillä yhdeksän päivää, joten laitetaan ajatukset johonkin ihan muuhun! Tänään tosiaan kuukausipostauksen parissa, joka käsittelee minun heinäkuutani!

Kuukauden katsotuin postaus:

Kuukauden katsotuimmaksi postaukseksi nousi postaus, jossa jaoin minun vinkkejäni bloggaajille, ja erityisesti aloitteleville sellaisille. Postauksen näyttökerrat olivat huimat 215 ja niillä näyttökerroilla se nousikin yhdeksi katsotuimmista postauksistani. Kiitos kaikille niille, jotka kävitte lukemassa sen postauksen ja kiitos erityisesti niille, jotka jaksoivat kommentoida siihen, jotain niin ihanaa ja positiivista! Jos tämä postaus on mennyt sinulta ohi, voit käydä lukaisemassa sen täältä!



Tässä alla vielä kuukauden katsotuimmat postaukset, niiden näyttökerrat ja kommentit! Tosin en ole vielä kerennyt vastaamaan alimmaisen postauksen kommentteihin, joten niitä on todellisuudessa tuplasti enemmän.


Kuukauden näyttökerrat:

Heinäkuussa näyttökertoja tuli hiukan vähemmän, kun kesäkuussa, mutta olen silti tyytyväinen heinäkuun näyttökertoihin, jotka nousivat lukemiin 2209! Tosin olin hiukan aktiivisempi kesäkuussa, joten sekin saattoi vaikuttaa asiaan.



Kuukauden kommentti ja kommentoijat:

Kommenttien määrä heinäkuussa oli oikein mukava, ja olen ehkäpä hiukan yllättynytkin, miten paljon niitä tulikaan. Paljon erilaisia kommentoijia, vanhoja "tuttuja" ja myös uusia, jotka ovat löytäneet blogini ja käynyt jättämässä kommentin perässään! Suuret kiitokset kaikille teille kommentoijille!

Heinäkuussa eniten kommentoi Lyydia ja Essi, jotka jättivät blogiin yhteensä seitsemän kommenttia ja kolmantena listoille ylsi Pihla viidellä kommentilla. Erityiskiitos teille ahkerasta kommentoinnista! Teidän kommentteja on aina niin mukava lueskella!

Kuukauden kommentin valinta olikin yllättävän helppo, vaikka todella moni blogiini kirjoitettu kommentti olisi voinut päästä tähän, mutta tällä kertaa kuukauden kommentin kirjoittaja titteli menee Aamulle, joka kommentoi sellaisen kommentin, että se sai minut varsin hyvälle mielelle. Kiitos paljon Aamu ihanasta kommentista. Nämä tuollaiset kommentit ovat aina ihania luettavia, olkoot päivä sitten sateinen tai todella aurinkoinen! Haluan vielä kiittää kaikkia, jotka olette jaksaneet kommentoida ihania ja piristäviä kommentteja!



Kuukauden tykätyin instagramkuva:

Oletin, että heinäkuussa instagramiin postailu jäisi hyvin vähäiseksi, mutta toisin kävi. Kuvia tuli yhteensä instagramiin @elaimetsydamessa kahdeksantoista, joista suurimman määrän tykkäyksiä sai kuva, jossa mainitsin leiristämme. Siihen kertyi tykkäyksiä 83, eli ihan mukava määrä!


Kuukauden ratsu:

Sanon varmaan kymmenettä kertaa, että Kiviojalla oli kesätauko heinäkuussa, joten siellä en ratsastellut koko kuukauden aikana kertaakaan. Sen sijasta kävimmekin toisella tallilla aina maastoilemassa kahdella suomenhevosella, Telmalla, jolla menin useamman kerran ja Napilla, jonka selkään kapusin vain kerran. Näiden lisäksi kävimme kaverimme kanssa tallilla ratsastamassa kahdella shetlanninponilla. Jos ja, kun näistä ratsuista joku pitää valita, niin sanoisin, että Telma pomminvarma maastopolle on kyllä heinäkuun ratsu. 


Kuukauden mieleenjäneimmät tapahtumat:

Heti alkukuusta suuntasimme Alinan kanssa kaverimme mökille Taavettiin, jossa viihdyimme kolme yötä. Suurimmaksi osaksi siellä uimme, olimme paljussa, söimme, makasimme sängyssä ja veneilimme, unohtamatta vaahtokarkkien paistamista! Heinäkuussa vietimme jonkin verran aikaa tallilla ja kavereidemme kanssa. Telttailua harrastimme Alinan kanssa noin kolme viikkoa putkeen, tosin siinä välissä minä kävin viettämässä kaksi yötä hotellissa, kun menin kaverini Jennan kanssa Tikkurila festivaaleihin. Se tapahtuma oli kyllä yksi kesän kohokohdista, meillä oli hauskaa, kuuntelimme hyvää musiikkia ja reissun aikana kävimme Ikeassa, kaupoilla ja ajeltiin kaiken maailman kulkupeleillä pitkin päivää. Heinäkuussa kävimme myös kummillani Mäntyharjulla, siellä nautimme letuista ja rohkenin itsekkin paistamaan niitä! Eipä oikeastaa heinäkuussa tapahtunutkaan, mitään muuta maata mullistavaa.




Eipä tässä taida nyt tälle illalle olla muuta tarinoitavaa. Toivottavasti tykkäsitte postauksesta! Huomenna olisi tarkoitus olla hiukan erikoisemman postauksen parissa!